Muutossa hankalat

Kirjat ovat muutossa hankalia, mutta muutoksessa ne tuovat lohtua.

Olen parin viime viikon aikana vähin erin pakkaillut kirjoja muuttoa varten. Pidän siitä. Kirjojen asetteleminen pahvilaatikoihin vaatii pientä keskittymistä. Erilaiset laatikot ja erikokoiset kirjat. Mahtuuko kirja pystyyn? Jos ei, mahtuuko se pystyyn sivuttain? Vai täytyykö kirjat latoa päällekkäin? Kuinka laatikon tilavuuden saa hyödynnettyä mahdollisimman hyvin?

Muutto on kuitenkin väliaikaista, joten täydellisyyteen ei tarvitse eikä kannata pyrkiä. Se antaa huolettomuuden ja nopeuden, josta voi nauttia hitaan ja täydellisyyteen pyrkivän taiteenteon vastapainona.

Hitautta aiheuttavat muistot. Jokainen luettu kirja on jättänyt jonkin muistijäljen. Monet niistä liittyvät kirjoihin fyysisinä esineinä, tietysti siksikin, että muutossa kirjat ovat fyysisen maailman kappaleita. Tuon ostin Heinikaisen antikvariaatista, tuon sain syntymäpäivälahjaksi, tuossa on kirjailijan nokkela omistuskirjoitus, jonka hän kirjoitti Urjalan matkahuollon baarissa helteisenä kesäpäivänä muutama vuosi sitten.

Muutto on hyvä syy käydä kirjahyllyä läpi. Potea huonoa omaatuntoa niistä kirjoista, jotka on omistanut toistakymmentä vuotta mutta joita ei ole tullut lukeneeksi. Tai niistä, jotka ovat jääneet kesken.