Mitä yksityisempää, sitä yleisempää – elämäkerrassa ja autofiktiossa lukijalle puhuu ihminen

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Ensisilmäykseltä voisi hairahtua luulemaan, että Sinikka ja Tiina Nopolan Siskossyndrooma (Tammi, 2018) kertoo kahden 1960-luvun Tampereella lapsuutensa viettäneen tytön kasvusta ja kehityksestä ja henkilökohtaisista muistoista. Kirjan voisi kuvitella kiinnostavan lukijoita, jotka ovat heidän kaltaisiaan ja jakavat samat kokemukset kuin he.

Ja niin minä, ainoana lapsena 1980-luvun Mikkelissä varttunut poika luen kirjaa innostuneena ja löydän siitä itseäni.

Niin se kirjallisuus hämää.

 

Muistelma- ja elämäkertakirjallisuuden samoin kuin autofiktiivisten romaanien suosio on helppo ymmärtää. Niissä on äänessä ihminen.