Mitä Frankfurtin jälkeen?
Kukaan kirjallisuutta seuraava ei ole voinut välttyä siltä tiedolta, että Suomi on huomenna alkavien Frankfurtin kirjamessujen kunniavierasmaa. Status on merkittävä, sillä Frankfurtin messut ovat kirja-alan suurin tapahtuma ja ennen kaikkea teosten käännös- ja sovitusoikeuksien kauppapaikka. Messujen ensimmäiset päivät on suunnattu vain ammattilaisille; yleisöohjelma ajoittuu viikonloppuun, jolloin oikeuksien ostajat ja myyjät jo palailevat kotimaahansa laukut käyntikortteja, plareja ja markkinointimateriaalia väärällään.
Suomalaisen kirjallisuuden viennin kannalta Frankfurtin kirjamessujen teemamaaksi pääseminen on ollut hyvä syy panna pystyyn monivuotinen projekti, jonka huipentuma tämä viikko on. Ulkomaisia toimittajia, kustantajia ja kääntäjiä on käytetty Suomessa ja heille on esitelty suomalaisia kirjoja ja kirjailijoita.
Käännössopimuksiakin on tehty kiihtyvästi, mihin tosin vaikuttaa myös agenttitoiminnan kehittyminen Suomessa muutaman viime vuoden aikana. Aiemmin kustantamojen foreign rights -yksiköt ovat karkeistaen olleet konttoreita, jotka ottavat tilauksia vastaan ja hallinnoivat sopimuksia. Agenttitoiminta on kirittänyt myös kustantamoiden sisäisiä agentuureja ja tuonut niihin myyntiasennetta, joka on edellytys suomalaisen kirjallisuuden kansainvälistymiselle. Oudolla kielellä kirjoitettuja kirjoja ei tulla hakemaan kustantamon ovelta. Kirjojen erinomaisuutta on tuotava esiin röyhkeästikin. Käännösoikeusbisnes on kovahartiaisten peliä.
Frankfurtin tämänvuotisilla messuilla suomalainen kirjallisuus saa enemmän huomiota kuin koskaan aiemmin ammattilaisten silmissä. Nobelin kirjallisuuspalkinnon osuminen suomalaiskirjailijalle voisi olla saman kokoluokan ilmiö.
Frankfurtin messut eivät voi tapahtumana epäonnistua. Näkyvyys on taattu. Olennainen kysymys on jo useiden kuukausien ajan kuulunut: mitä Frankfurtin jälkeen?
Messujärjestelyissä keskeisenä on ollut Suomalaisen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI, joka on osa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa. Frankfurt-projektia varten se on saanut rutkasti projektirahaa, jolla on pyöritetty projektiorganisaatiota. Messujen jälkeen rahantulo loppuu ja organisaatio puretaan. Myös FILIä johtava Iris Schwanck jää ensi vuonna eläkkeelle.
Olisi lyhytnäköistä ja tyhmää ensin rakentaa kontakteja ja sen jälkeen luopua yhteydenpidosta veitsellä leikaten Frankfurtin messujen jälkeen. Jo lämmitettyjen kontaktien ylläpitäminen on edullista verrattuna kontaktien solmimiseen, joka ei ehkä olisi kaikilta osin onnistunutkaan ilman kunniavierasmaastatusta.
Kirjaviennin kannalta olennaista on myös se, kuinka nyt maailmalle saadut suomalaiset teokset käyvät kaupaksi. Jos kirjabisnes yleisesti on vaikeuksissa, käännöskirjat ovat erityisen suurissa vaikeuksissa. Ulkomaisen kustantajan halu tehdä tappiota suomalaisella nimikkeellä on rajallinen. Siksi tällä viikolla Frankfurtissa suomalaista kirjallisuutta edustavien kirjailijoiden ja muiden kirjallisuusalan ihmisten menestyminen ei ole vain heidän vaan koko suomalaisen kirjailija- ja agentuurikunnan etu.
Eikä pidä vähätellä merkitystä koko Suomen ja suomalaisen kulttuurin kannalta. Kirjallisuus on kulttuurin houkutteleva käyntikortti. Kun lukija lukee suomalaisen romaanin, hän viettää useita tunteja suomalaisen kulttuurituotteen äärellä, ja kirjailijan kotimaa kyllä pannaan merkille. Vaikutus on taatusti syvempi kuin kymmenen sekunnin YouTube-mainosspotilla, jossa porot ajelevat suurkirkolta saunaan.