Minuutti maksaa entistä enemmän – äänikirjapalvelut korottavat kuukausimaksuja ja rajoittavat kuunteluaikaa
Viime vuodet ovat olleet aktiivisen äänikirjankuuntelijan kissanpäiviä. Äänikirjapalvelut ovat levittäneet asiakkaiden eteen rajattomat valikoimat kuukausimaksulla, jolla ei saisi kirjakaupasta kuin puolikkaan painetun kirjan.
Nuo ajat alkavat jäädä taakse. Suomessa toimivista äänikirjojen striimauspalveluista suurimmat Bookbeat ja Storytel ovat viime aikoina nostaneet hintojaan jopa selvästi. Eurokorotuksia suurempi muutos on se, että palvelut ovat rajoittaneet aikaa, jonka asiakkaat voivat kuukaudessa kuunnella.
Bonnierin Bookbeat ei sivujensa mukaan tarjoa tällä hetkellä kuin aikarajoitettuja palveluita. Kahdesta tilausvaihtoehdosta edullisemmassa kuukausittainen käyttöaika on rajattu 20 tuntiin, kalliimmassa Premiumissa sataan tuntiin.
Toisella suurella toimijalla Storytelillä on yhä käytössä aikarajoittamaton Unlimited-palvelu, jonka hintaa on nostettu.
Palveluiden matematiikassa kuunteluaika tarkoittaa ykkösnopeudella eli nopeuttamattomana kuunneltua aikaa. Jos äänikirjoja kuuntelee vaikkapa 1,5-kertaisella nopeudella, sadan tunnin tilaus tarkoittaa 67 tuntia kuukaudessa, siis reilun kahden tunnin kuuntelua per päivä.
Kuunteluajan rajoittaminen on palveluiden näkökulmasta riskienhallintaa, jolla rajataan yksittäisten asiakkaiden aiheuttamat tappiot.
Kaikkein aktiivisimmat kuuntelijat saattavat kuunnella satoja tunteja, ja jos palvelu on sopinut kustantamoiden kanssa perinteisen kirjakauppamallin mukaisia kappalehintasopimuksia, tuollaiset asiakkaat ovat voineet tuottaa palveluille selvästi enemmän kuluja kuin mitä palvelut saavat kuukausimaksuina.
Äänikirjapalvelut voivat solmia kustantamoiden kanssa erilaisia hinnoittelumalleja. Kustantamot saattavat myydä kirjojaan äänikirjapalveluille niin, että jokaisesta tietyn nimikkeen kuuntelusta maksetaan sovittu euromäärä.
Koska tällaiset sopimukset ovat palvelujen kannalta riskialttiita, palvelut epäilemättä solmivat mieluummin revenue share -sopimuksia. Niissä asiakkaan kuukausimaksu jaetaan asiakkaan kuuntelemien nimikkeiden kustantamoille sovituin osuuksin.
Äänikirjapalveluiden hinnankorotukset alkoivat oikeastaan silloin, kun Suomi siirsi äänikirjat kirjojen kanssa samaan alennettuun arvonlisäverokantaan. Sen sijaan että palvelut olisivat alentaneet kuukausimaksujaan veronalennuksen verran, ne ottivat verohyödyn itselleen.
Viime aikoina hinnastot ovat eläneet kuunteluaktiviteetin mukaan: vähän kuunteleva saa palvelun edullisesti, mutta hevijuuserit joutuvat maksamaan kuukaudesta pian jo yhden painetun kirjan hinnan.
Hinnoittelumuutokset ovat olleet odotettuja: alalla on siirrytty asiakkaiden hankkimisen vaiheesta tuloksentekovaiheeseen.
Kaikki palvelut eivät kuitenkaan ole lähteneet mukaan hintojen nostoon. Esimerkiksi Nextory tarjoaa edelleen rajoittamattoman kuunteluajan 16,99 euron hinnalla ja Suomalainen Plus 16,95 euron hinnalla kuukaudessa.
Pelkästään hinta ei tietenkään ole kuluttajan kannalta ainoa ratkaiseva tekijä palveluntarjoajan valinnassa. Palveluiden teosvalikoimat poikkeavat toisistaan jonkin verran, samoin palveluiden toiminnallisuudet. Etenkin Storytel on pyrkinyt profiloitumaan omalla sisällöntuotannolla eli kirjoilla ja podcsteilla, joita ei saa kuin sen kautta.
Tihkuvatko palvelujen asiakkailtaan perimät korkeammat kuukausimaksut kirjantekijöiden hyväksi?
Jos kustantamo on solminut revenue share -sopimuksen, niin pitäisi käydä välittömäsi hinnoittelumuutoksen astuttua voimaan: rahaa on jaossa enemmän.
Voi myös olettaa, että äänikirjoja palveluille kertamaksuhintaan tarjoavilla kustantamoilla on halua nostaa äänikirjojen hintoja. Tähän antaa aihetta jo kirjailijakunnasta ja julkisuudesta tuleva paine ja puhe siitä, kuinka vähän kirjailija saa äänikirjan myynnistä verrattuna painetun teoksen myyntiin. Kuukausimaksujen korottaminen ja kuunteluajan rajoittaminen mahdollistaa korkeampien hintojen maksamisen kustantamoille.
Kirjailijat saavat äänikirjamyynnistä tyypillisesti sovitun prosenttiosuuden kustantamon saamasta nettomyyntitulosta. Jos kustantamo saa äänikirjamyynnistä enemmän rahaa, samoin saa kirjailija.
Suomen Kuvalehteä kustantava Otavamedia kuuluu samaan Otava-konserniin kuin Suomalainen Plus -palvelua tarjoava Suomalainen kirjakauppa. Otava on Storytel-äänikirjapalvelun vähemmistöosakas. Kirjoittajan pääasiallinen kustantamo on WSOY, jonka omistaa Bonnier, joka omistaa myös Bookbeat-palvelun.