Miksi kustantamoita pitäisi tukea?

Hallituksen kehysriihessä yksi keskeisistä veroaiheista on alennettujen arvonlisäverokantojen kohtalo. Tällä hetkellä elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden arvonlisävero on 14 prosenttia ja monien kulttuuri- ja matkailupalveluiden sekä lääkkeiden 10 prosenttia. Yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia.

Myös painettujen kirjojen arvonlisävero on kymmenen prosenttia. Jos kirja maksaa 33,00 euroa, siitä arvonlisäveron osuus on 3 euroa. Mikäli kirjoja verotettaisiin 24 prosentin arvonlisäverokannalla, sama kirja maksaisikin 37,20 euroa. Kahdeksan euron pokkarin hinta nousisi yhdeksään euroon.

Kirjailijajärjestöt, kustantajat ja kirjakauppa julkistivat kuluneella viikolla kannanoton, jossa vedottiin poliittisiin päättäjiin, että kotimaisen kirjallisuuden asemaa ei heikennettäisi. Suomeksi se tarkoittaa, että kirjan arvonlisäveroa ei nostettaisi.

Arvonlisäverotuksen muutokset vaikuttavat luonnollisesti niiden toimialojen kehitykseen, joita muutokset koskevat. Kun tilattavien lehtien arvonlisävero nostettiin vuodenvaihteessa 2011-2012 nollasta alemmalle alennetulle alv-tasolle eli ensin 9 prosenttiin ja sitten 10 prosenttiin, muutos epäilemättä kiihdytti lehtien levikkien laskua. Levikit toki olivat pienentyneet jo aiemmin siksi, että kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut. Arvonlisäverotuksen isku kiihdytti ja nopeutti muutosta.

Samoin kuin lehdenkustannusala myös kirjankustannusala on ollut 2000-luvun ajan muutoksessa. Kirjakauppojen kirjamyynti euroissa mitattuna on laskenut. Kirjojen kappalemääräiset myynnit ovat laskeneet vielä enemmän. Jos kirjojen arvonlisäveroa nostettaisiin, se lisäisi kirja-alan vaikeuksia entisestään.