Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Miksi kustantamoita pitäisi tukea?

Blogit Kirjailijan päiväkirja 22.3.2014 13:11
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Hallituksen kehysriihessä yksi keskeisistä veroaiheista on alennettujen arvonlisäverokantojen kohtalo. Tällä hetkellä elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden arvonlisävero on 14 prosenttia ja monien kulttuuri- ja matkailupalveluiden sekä lääkkeiden 10 prosenttia. Yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia.

Myös painettujen kirjojen arvonlisävero on kymmenen prosenttia. Jos kirja maksaa 33,00 euroa, siitä arvonlisäveron osuus on 3 euroa. Mikäli kirjoja verotettaisiin 24 prosentin arvonlisäverokannalla, sama kirja maksaisikin 37,20 euroa. Kahdeksan euron pokkarin hinta nousisi yhdeksään euroon.

Kirjailijajärjestöt, kustantajat ja kirjakauppa julkistivat kuluneella viikolla kannanoton, jossa vedottiin poliittisiin päättäjiin, että kotimaisen kirjallisuuden asemaa ei heikennettäisi. Suomeksi se tarkoittaa, että kirjan arvonlisäveroa ei nostettaisi.

Arvonlisäverotuksen muutokset vaikuttavat luonnollisesti niiden toimialojen kehitykseen, joita muutokset koskevat. Kun tilattavien lehtien arvonlisävero nostettiin vuodenvaihteessa 2011-2012 nollasta alemmalle alennetulle alv-tasolle eli ensin 9 prosenttiin ja sitten 10 prosenttiin, muutos epäilemättä kiihdytti lehtien levikkien laskua. Levikit toki olivat pienentyneet jo aiemmin siksi, että kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut. Arvonlisäverotuksen isku kiihdytti ja nopeutti muutosta.

Samoin kuin lehdenkustannusala myös kirjankustannusala on ollut 2000-luvun ajan muutoksessa. Kirjakauppojen kirjamyynti euroissa mitattuna on laskenut. Kirjojen kappalemääräiset myynnit ovat laskeneet vielä enemmän. Jos kirjojen arvonlisäveroa nostettaisiin, se lisäisi kirja-alan vaikeuksia entisestään.

Alennettu alv on ennen muuta tukea kaupalliselle kirja-alalle eli kirjakaupoille ja kustantamoille. Miksi kaupallisia yrityksiä pitäisi tukea? Eikö kyse ole epämiellyttävästä elinkeinotuesta?

Elinkeinotuestahan on kysymys, mutta se toteutetaan rehdisti ja läpinäkyvästi kaupallisin mekanismein sen sijaan, että tukieurot kierrätettäisiin monimutkaisten ja paljon turhia kuluja aiheuttavien hakemusprosessien kautta niin kuin monella muulla elinkeinotuen alalla.

Siinä missä matkailualan alennettu alv-kanta on perusteltua työllistämisvaikutuksilla, kirjojen alennettu alv-kanta on selvästi perusteltavissa kulttuuriarvoilla. Sivistyneeseen yhteiskuntaan kuuluu omasta kulttuurista huolehtiminen. Kirjapuolella vakiintunut ja ihan hyväksi koettu rakenne on se, että kirjojen kustannusprosessi on kaupallisilla toimijoilla, jotka huolehtivat kulttuurituotteen valmistamisesta ja markkinoinnista.

Kirjankustantamot toimivat liikeyrityksiksi poikkeuksellisen epäammattimaisesti siinä mielessä, että ne eivät maksimoi lyhyen aikavälin voittoa vaan tuottavat sellaisia teoksia, joiden jo julkaisupäätöstä tehtäessä tiedetään tuottavan tappiota. Siten kustantamot huolehtivat kulttuurin monialaisuudesta. Tämän roolin ne ovat omaksuneet itsenäisesti. Se on erittäin kunnioitettavaa.

Jos kustantamoista tulee vain ankarasti liiketaloudellisin kriteerein kustannuspäätöksiä tekeviä yhtiöitä, se ilman muuta heikentää suomalaisen kirjallisuuden monialaisuutta. Kyse ei ole sitä, eivätkö kirjailijat saisi teoksiaan julki – pdf-tiedoston lataaminen nettiin onnistuu keneltä tahansa –, vaan siitä, ovatko teokset ainakin teoriassa kaiken kansan saatavilla. Huolellisesti toimitetut ja graafisesti viimeistellyt kirjat ovat netistä ladattavaa pdf:ää houkuttelevampia ja siten suomalaisten kannalta houkuttelevampi tapa viettää aikaa ja harrastaa kulttuuria. Siksi kaupallisen kustannustoiminnan toimintaedellytysten ylläpitäminen on tärkeää suomalaisen kulttuurin kannalta.

Jos kustantamoista tulee vain ankarasti liiketaloudellisin kriteerein kustannuspäätöksiä tekeviä yhtiöitä, pian valtio ryhtyy rakentelemaan keinoja tukea kirjallisuuden monimuotoisuutta. Luultavasti tavat ovat monimutkaisempia ja kalliimpia kuin nykyinen alennettu alv-kanta.

Kirjamyynti on pientä bisnestä, joten kirjojen arvonlisäveron nostolla ei ole käytännön merkitystä valtion budjettiin. Lääkkeiden arvonlisäveron nosto puolestaan valuisi kela-korvauksiin. Matkailupalveluiden arvonlisäveron nosto kurjistaisi entisestään matkailualaa, joka kärsii talouden taantumasta ja edustuskulujen muuttamisesta täysin verovähennyskelvottomiksi yritysverotuksessa, ja luultavasti nähtäisiin hotellikuolemia sanan epätyypillisessä merkityksessä.

Huomio 1: Kirja-alan tulee osoittaa valtiovallalle kulttuuritahtoisuutensa. Viime aikoina esimerkiksi kirjojen saatavuus joissakin kirjakauppaketjuissa on heikentynyt. Kirjakaupan pitää tsempata ja hankkia oikeutuksensa kulttuuri-instituutiona.

Huomio 2: E-kirjojen arvonlisävero on yleisen arvonlisäverokannan mukainen eli tällä hetkellä 24 prosenttia. Kirjaformaattien toisistaan poikkeava alv-kanta heikentää e-kirjojen yleistymistä. Kun suomalaiset e-kirjat ovat kalliita, e-kirjojen lukijat tottuvat lataamaan englanninkielisiä e-kirjoja. Se heikentää suomalaisen kirjallisuuden asemaa pitkällä aikavälillä.