Litti ja Rudi

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ari Mennanderin Teemu Selänne -elämäkertaa Teemu (Otava) myytiin viime vuonna 76 900 kappaletta, millä se oli viime vuoden myydyin kirja Suomessa.

Kun löytyy tapa tehdä maali, sitä kannattaa toistaa. Suomen kaikkien aikojen menestyneimmän jalkapalloilijan Jari Litmasen omaelämäkerta Litmanen10 (Tammi) on jo konseptisuunnitelma-asteella hattutemppu. Teos on painettu Teemusta tuttuun pihalaattakokoon, ja sitä halkovat kookkaat värivalokuvat. On helppo arvata, mikä kirja ostetaan marketista isänpäivälahjaksi monelle urheilusta kiinnostuneelle isälle.

Litmanen10 on ainakin jollakin tapaa Litmasen itsensä kirjoittama, ja vaikutelmasta on haluttu pitää kiinni. Teksti on paikoin kuin alakoululaisen ainekirjoitusta. Vaikutelma on ihastuttavan kömpelö. Sanankäyttäjänä Litmanen on päälauseiden mies. Hän toteaa, ei tunnelmoi.

Aivan toisenlainen on syksyn toinen tarjokas tämän vuoden Teemuksi. Jarkko Ruudun elämäkerta Jumalainen näytelmä (Otava) on täynnä tykitystä ja värikkäitä kuvailuja kaukalosta ja pukuhuoneesta. Tuomas Nyholmin minämuotoon kirjoittamassa elämäkerrassa Ruutu myös analysoi terävästi esimerkiksi rooliaan kaukalon pahiksena. Jarkko Ruutu – Jumalainen näytelmä kiehtoo myös sellaista lukijaa, joka ei ole jääkiekkofani tai ole seurannut Ruudun uraa ja edesottamuksia.

Jarkko Ruutu -kirja luottaa tekstiin, jota on paljon. Sivuja kirjassa on neljä ja puolisataa, taitto tiukkaa. Eteenpäin kaatuva kerronta kuitenkin takaa sen, että lukumerkki kirjan välissä etenee nopeasti. Jos hyppii vähemmän kiinnostavien kohtien yli, silmä löytää pian taas jotain kiinnostavaa.

Litmanen10 on puolestaan taitettu helposti selailtavaksi. Juoksevan tekstin sekaan on taitettu kainaloita ja top-listoja.

Näiden kahden kirjan vertaaminen toisiinsa on perusteltua vain siksi, että se osoittaa sen, kuinka eri tavalla urheilijaelämäkerta voidaan tehdä. Ruudun kirja on ilman muuta tekstinä imaisevampi ja kiinnostavampi kuin Litmasen etäiseksi jäävä tarina.

Kohderyhmäajateltuna kirjaobjektina Litmanen10 on rakennettu paremmin. Se on kirja, jonka voi ostaa lahjaksi ihmiselle, joka ei lue kirjoja, ja luultavasti lahjansaaja vieläpä viihtyy sen parissa.

Ruudun kirjan avaamiseen tarvitsee paljon enemmän rohkeutta kuin Litmasen, mutta enemmän se antaakin.

Olisi kovin helppo selittää eron johtuvan siitä, että Ruudun kirjan on kirjoittanut ammattikirjoittaja, Ilta-Sanomien jääkiekkotoimituksen esimies Tuomas Nyholm, joka on kirjoittanut myös romaanin (Sinun edestäsi vuodatettu, Teos 2010). Se ei kuitenkaan riitä selitykseksi. Epäilemättä tekstiammattilaiset ovat käsitelleet myös Litmasen tekstiä monella tasolla.

Luultavasti taitavinkaan tekstintekijä ei olisi saanut Litmasesta haastattelemalla esiin sellaista kirjaa kuin Nyholm Ruudusta. Elämäkerta lähtee eläjästä, hänen persoonastaan, sanavalmiudestaan ja kyvystään ajatella tarinallisesti. Sitä paitsi niin Litmasen kuin Ruudun kirjat ovat päähenkilöidensä näköisiä, ainakin julkisuudesta välittyneen kuvan näköisiä.