Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Lisää sitä mitä muutenkin

Blogit Kirjailijan päiväkirja 29.4.2015 15:46
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Yhdysvaltalaiskustantamo HarperCollins aloittaa päivän Helsingin Sanomien mukaan toiminnan Suomessa. Ensimmäinen kirja ilmestyy suomeksi jo kesäkuussa.

Yhtiö kertoi laajenemisestaan uusille kielialueille Lontoon kirjamessuilla 14. huhtikuuta julkistamassaan lehdistötiedotteessa. HarperCollins perustaa kertarysäyksellä neljä uutta yksikköä, jotka kattavat Alankomaat, Japanin, Ruotsin, Norjan, Suomen, Tanskan, Puolan, Tšekin ja Slovakian. Kustantamo aikoo julkaista kullakin markkinalla 30–50 kirjaa vuodessa syksystä 2015 alkaen.

Hesarin jutusta päätellen HarperCollins keskittyy tuottamaan suomeksi kansainvälisiä bestsellereitä, erityisesti rikoskirjoja. Kustantamo aikoo julkaista jo ensi vuonna 30–40 suomenkielistä nimikettä, millä se on jo merkittävä tekijä käännöskirjoissa.

HarperCollinsin reseptin olennainen ainesosa on epäilemättä ostovoima käännösoikeusneuvotteluissa. Se voi tarjota kirjailijalle kerralla lähes parikymmentä käännösmaata. Tukussa ostettuna käännösoikeuksia saa taatusti halvemmalla kuin yksittäin ostaen. Agenttiportaan ohittamisesta koituu lisäsäästöjä kustantamon näkökulmasta.

Vaikka HarperCollinsilla on parisataavuotinen historia ja listoillaan monia merkittäviä kirjailijoita, uuden liiketoiminnan myötä suomeksi tuskin tulee järin paljon sellaista, mitä ei tulisi jo muutenkin. Dekkareita ja trillereitä käännetään paljon, ja vain harvat teokset erottuvat joukosta muita päätä pidempinä.

HarperCollinsin strategia haiskahtaa kermankuorintamenetelmältä, mutta vaikea on keksiä, miksi News Corp -konserniin kuuluva kirjankustantamo ryhtyisi tekemään Suomessa niin kutsuttua kulttuurityötä eli kustantamaan kirjoja pelkästään siksi, että ne ovat kustantamon mielestä hyviä. Jos olisin HarperCollinsin toimitusjohtaja ja ehdottaisin moista, minut vapautettaisiin yhtiön palveluksesta seuraavassa hallituksen kokouksessa.

HarperCollins Nordicin, johon Suomikin kuuluu, on yksiselitteisesti tarkoitus tuottaa yhtiölle voittoa valitulla strategialla.

Jos HarperCollinsin mukanaan tuomat uusi tarjonta ei lisää kysyntää, nykyisten kustantamoiden jo entuudestaan vaikeuksissa olleet käännöskirjaosastot joutuvat entistä syvempiin vaikeuksiin. Laatukäännöksistä voi tulla entistä harvinaisempia olioita. Yhteyden kadottaminen maailman nykykirjallisuuteen olisi vahingollista suomalaisen kirjallisen kulttuurin kannalta.

Vaan ehkäpä HarperCollins tuokin mukanaan jotain, mikä nostaa käännöskirjojen huomiota ja myyntiä ja koituu koko kirja-alan eduksi.

Ainakin lyhyellä aikavälillä HarperCollinsin tulo suomenkielisille käännöskirjamarkkinoille tietänee myös lisätöitä kaunokirjallisuuden suomentajille, jotka ovat kärsineet käännösnimikkeiden supistumisesta.

Mutta kuka jaksaa lukea kaikki ne kirjat, joita ei tahdo erottaa toisistaan edes takakansitekstien perusteella?