Lastenkirjojen nimikemäärä kasvaa vastavirtaan
Viime vuonna Suomessa julkaistiin 3082 kirjaa. Tarkemmin luku tarkoittaa Suomen kustannusyhdistyksen jäsenkustantamoiden julkaisemia uusia painettuja yleisen kirjallisuuden nimikkeitä. Jos mukaan luetaan sellaiset teokset, joista ei ole ilmestynyt painettua kirjaa vaan jotka ilmestyivät e- tai äänikirjana, luku nousee 3102:een.
Yli kolmetuhatta uutuutta – ja siihen kustannusyhdistyksiin kuulumattomien pienkustantajien kirjat ja omakustanteet päälle – on valtava määrä siitä huolimatta, että nimikemäärä on ollut laskusuunnassa.
Tiedot käyvät ilmi Suomen kustannusyhdistyksen vuositilastoista. Vuositilastot kattavat yhdistyksen koko jäsenistön toisin kuin uutisoinnissa yleisesti seurattava neljännesvuositilasto.
Kirjallisuudenlajeittainen tarkastelu osoittaa, että viime vuosina tietokirjallisuuden nimikkeiden määrä on laskenut, kaunokirjallisuuden pysynyt ennallaan ja sarjakuvien romahtanut.
Sen sijaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden tarjonta on lisääntynyt 2010-luvun lopun ja vuoden 2020 aikana ja noussut nimikemäärällä mitattuna selvästi aikuisten kaunokirjallisuutta suuremmaksi kategoriaksi.
Viime vuonna ilmestyi yli 1300 tietokirjaa, lähes tuhat lasten- ja nuortenkirjaa, seitsemisensataa aikuisten kaunokirjaa ja vajaat sata sarjakuvaa.
Lasten- ja nuortenkirjojen sisällä lastenkirjat, niin kotimaiset kuin suomennetut, ovat kasvaneet, kun taas nuortenkirjojen nimikemäärä on pysynyt viime vuodet suunnilleen samalla tasolla. Vuosien väliset heitot ovat olleet tuntuvia, mutta pienehköjen lukujen matematiikassa jo yksittäiset sarjat saattavat aiheuttaa prosenteissa suuria muutoksia.
Suomessa julkaistusta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kerää tilastoja myös Lastenkirjainstituutti (LKI), joka julkisti viime vuotta koskevat tilastonsa viime viikolla.
Lastenkirjainstituutin Kirjakori-katselmus käsittää kirjoja 154 suomalaiselta ja ulkomaiselta kustantajalta. Viimevuotisen Kirjakorin nimikemäärä on 1200 eli enemmän kuin kustannusyhdistyksen tilastoissa. Osin eroa selittänee se, että kustannusyhdistys luokittelee sarjakuvat erikseen, kun taas LKI:n luvussa ovat mukana lasten ja nuorten sarjakuvat – toisinaan rajanvetokin voi olla hankalaa. Tilastoeroja saattavat aiheuttaa myös nuorten aikuisten kirjat (Young Adult).
Lastenkirjainstituutin luvut osoittavat kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden selvää kasvua koko 2000-luvun ajan. Käännöskirjojen nimikemäärä putosi voimakkaasti kymmenisen vuotta sitten, mutta viime vuosien ajan sekin on ollut kasvussa tai ainakin tasaisena.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden 2000-luvun nimikemäärätilastot osoittavat nousua kautta linjan. Ainoa laskusuunnassa oleva alalaji ovat suomennetut nuortenkirjat. Kotimaisia nuortenkirjoja onkin vuodesta 2017 alkaen ilmestynyt enemmän kuin suomennettuja nuortenkirjoja.
Yksityiskohtaisista tilastoista löytyy myös kiinnostava kuriositeetti, kategoria ”käännetyt runot ja lorut”. Sellaisia ilmestyi LKI:n tietojen mukaan viime vuonna yksi (1) kappale. Kasvu oli kuitenkin ääretön, sillä vuonna 2019 tuollaisia kirjoja ei ilmestynyt yhtään.
Viime vuosien käännöslorubuumi koettiin vuonna 2018, jolloin ilmestyi kaksi (2) kategoriaan luokiteltua kirjaa.