"Lääkkeet joka keliin" – dopingkirja tykittää anekdootteja kuin lääkäri EPO:a hiihtäjän suoneen

Median olympiatraditioihin kuuluu olympialaisten kisakylässä jaettavien kondomien määrästä tiedottaminen ja määrän jakaminen urheilijoiden lukumäärällä. Tänään alkavat Pyeongchangin olympialaiset eivät lehtitietojen mukaan tässä laskennassa yllä aivan kärkipaikalle, sillä kaksi vuotta sitten Riossa kondomeja oli varattu reilut neljä kappaletta enemmän urheilijaa kohti.

Jonkinmoiseksi perinteeksi on muodostunut myös dopingista uutisoiminen silloin, kun maastohiihtäjät kamppailevat kullasta, kunniasta, hopeasta ja pronssista.

Erinomaisen johdatuksen aiheen historiaan antaa vuosi sitten Lahden MM-hiihtojen kynnyksellä ilmestynyt Erkki Vettenniemen teos Suomalainen hiihtodoping – Punssia, pillereitä ja punasoluja (SKS, 2017).

Teoksen alaotsikosta jää uupumaan se, minkä vuoksi Lahden MM-hiihdoissa 2001 koettiin suomalaisurheilijoiden joukkokiinnijääminen. Syynä tuolloisiin käryihin oli plasmalaajentaja, jota käytettiin veren hemoglobiiniarvojen madaltamiseen raja-arvon alapuolelle. Vettenniemi esittää, että Suomen hiihtäjien käsityksen mukaan sen käyttöä ei olisi pitänyt testata ja että suomalaisille järjestettiin Lahdessa dopingansa.