Kuukauden lukija Tero Valkonen luki viimeksi Volter Kilvestä ja valmistautuu suomentamaan ukrainalaista perhehistoriikkia
Suomentaja Tero Valkonen on tunnettu erityisesti David Foster Wallacen Päättymättömän riemun (Siltala 2020) tulkitsemisesta suomen kielelle. Tuottelias suomentaja on viimeksi saanut kustantamoon Goce Smilevskin ja Lauren Groffin romaanit sekä Bonon elämäkerran.
Heinäkuun kuukauden lukija luki viimeksi Laura Kokon Volter Kilpi -elämäkerran, jonka nimi on koruttomasti Volter Kilpi (SKS 2022). 700-sivuisen elämäkertateoksen julkistustilaisuus oli toissapäivänä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuustapahtumassa, mutta kaupoissa kirjaa on ollut jo parin viikon ajan.
Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?
”Luin viimeksi Laura Kokon laatiman Volter Kilpi -elämäkerran. Ostin sen heti kun se tuli saataville, koska Kokko täytti työllään yhden ammottavan aukon kotimaisessa elämäkertakirjallisuudessa. Teos on loistava ja tuotti suurta iloa. Uumoilen että Alastalon salissa saa sen myötä ainakin jonkin verran uusia lukijoita, mikä sekin ilahduttaa.”
Luetko enemmän tieto- vai kaunokirjallisuutta?
”Viime vuosina olen lukenut paljon enemmän tieto- kuin kaunokirjallisuutta. Nämä menevät jossain määrin kausittain, ja helposti käy niin, että kun innostuu jostain aiheesta, siitä tulee sitten luettua enemmänkin.
”Fysiikkaa sivuavissa ja edellyttävissä aiheissa turhaudun aina välillä siihen, ettei pohjatieto riitä. Haluaisin esimerkiksi lukea Roger Penrosen tuotannon, mutta olen joutunut myöntämään, ettei siitä käytännössä tule mitään: pitäisi olla yliopistotason pohjaosaaminen ennen kuin lukeminen olisi hauskaa.
”Mitä pohjaosaamiseen tulee, niin vajaat pari vuotta sitten aloin opiskella espanjaa, kun korona iski ja piti keksiä lisää mielekästä tekemistä. Kohta alan päästä siihen, että luen kirjoja myös espanjaksi. Cervantesiin on kyllä matkaa.”
Kuunteletko äänikirjoja?
”En kuuntele äänikirjoja. En ole itse asiassa tainnut koskaan kuunnella yhtäkään. Sähkökirjoja olen lukenut yhden, kun eräs kustantamo pyysi minulta lausuntoa uutuudesta, jota ei vielä ollut painettu. (Kirja oli kerrontateknisesti loistava mutta inhimillisesti heikko. En suositellut sen suomentamista. Kirja floppasi englanninkielisessä maailmassa.) Vanhanaikaisen kirjan käyttöliittymä on toistaiseksi ylittämätön, jos minulta kysytään.”
Mitä olet viimeksi oppinut kirjasta?
”Laajasta toisen maailmansodan historiikista jäi erityisen hyvin mieleen se, että kun Stalingradista taisteltiin elokuun lopulla 1942, Neuvostoliitto lähetti Saksan 16. panssaridivisioonaa vastaan merkillepantavan heikosti aseistautuneita joukkoja. Tai oikeastaan erityisen hyvin mieleen jäi se, että Neuvostoliitto pani näiden huonosti aseistautuneiden joukkojen taakse automaattiasein varustautuneita sotilaita, joiden tarkoituksena oli estää etulinjasta vetäytyminen, toisin sanoen tarvittaessa ampua omia. Mietin että jotkin valtiot käyvät sotaa eri tavalla kuin toiset.”
Jos saisit antaa yhden kirjan 18-vuotiaalle itsellesi, minkä kirjan antaisit ja mitä sanoisit sen ojentaessasi?
”Tämä on hauska kysymys, tosin se tuntuu myös aika mahdottomalta. Mutta jos aikakone olisi olemassa, matkustaisin ojentamaan 18-vuotiaalle itselleni ison nivaskan matematiikan ja fysiikan oppikirjoja ja sanoisin että voitko ystävällisesti lukea ja omaksua nämä, jotta vältyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin monelta turhautumiselta.”
Jos lähtisit lomalle paratiisisaarelle ja matkalaukkuun mahtuisi vain yksi kirja, minkä ottaisit?
”Vastaus ei taida olla alkuunkaan omaperäinen, mutta kyllä se paratiisisaaren kirja olisi Shakespearen kootut. Palaan ensinnäkin mielihyvin kaikkien niiden näytelmien pariin, jotka jo tunnen, ja toiseksi siellä on vielä aika monta, joihin en ole tutustunut. Esimerkiksi kuningasnäytelmät ovat Rikhard kolmosta lukuun ottamatta jääneet aika vieraiksi.”
Mitä sinulla itselläsi on parhaillaan työn alla?
”Juuri nyt olen lomalla, mutta kolme käännöstä on kustannustoimittajien käsissä. Ensimmäisenä niistä taitaa ilmestyä Goce Smilevskin romaani Freudin sisar. Jossain vaiheessa syksyä ilmestyy Lauren Groffin historiallinen romaani Mestarinna, ja marraskuun alussa tulee U2-yhtyeen Bonon omaelämäkerta.
”Elokuussa töihin palattuani alan kääntää Victoria Belimin ukrainalaista perhehistoriikkia Punaiset seireenit. En koskaan työstä useaa raakakäännöstä samanaikaisesti, mutta jatkotyöstövaiheet menevät monesti päällekkäin: kun käännöksen lähettää kustantajalle, sen tarkistaminen, korjausehdotusten läpikäyminen, taitto ja taittovedoksen lukeminen ottavat aina oman aikansa.”