Kuukauden lukija Heikki Kännö käsittelee kaunokirjallisuutta kuin tietokirjallisuutta

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Historiassa villisti ja vapaasti seikkaileva kirjailija Heikki Kännö (s. 1968) on kirjoittanut itsensä suomalaisen proosan eturiviin. Kännön neljäs romaani, keväällä ilmestynyt Ihmishämärä (Sammakko) oli ehdolla kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.

Turkulainen järkäleromaanien tekijä on blogin joulukuun lukija.

Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?

”Luin Elisa Aaltolan kirjan Esseitä eläimistä. Ville-Juhani Sutisen Vaivan arvoista on vielä kesken.”

Luetko enemmän tieto- vai kaunokirjallisuutta?

”Ehkä jonkin verran enemmän kaunokirjallisuutta, joskin käsittelen kaunokirjallisuutta monesti kuin tietokirjallisuutta. Jos esimerkiksi haluan oppia jotain jonkin tietyn aikakauden kirjoitustyylistä, on näppärämpää tarttua kauno- kuin tietokirjaan.”

Kuunteletko äänikirjoja?

”En ole ikinä kuunnellut ainuttakaan äänikirjaa. En ylipäätään kykene omaksumaan ääneen luettua tekstiä, koska en ole totuttanut itseäni sellaiseen. Runonlukutilaisuudet ja kirjailijat lukemassa näytteitä teoksistaan; ne kaikki menevät minulta ohi.”

Mitä olet viimeksi oppinut kirjasta?

”Aaltolan kirjassa oli hieno lause: ’Tärkeintä elämässä ei ole valta vaan vaaliminen’. En ole varma, oliko se Aaltolan oma vai lainaus, mutta siinä kiteytyy tärkein. Jos haluaa hallita, täytyy kyetä myös huolehtimaan. Muuten asiat menevät rikki, kuten ihmisen elinympäristölle nyt on käynyt.

Jos saisit antaa yhden kirjan 18-vuotiaalle itsellesi, minkä kirjan antaisit ja mitä sanoisit sen ojentaessasi?

”Luin 18-vuotiaana hyviä kirjoja, ei nykyisellä minälläni olisi neuvoja hänelle. Mutta muutamaa vuotta vanhemmalle itselleni haluaisin sanoa, että lue mikä kirja tahansa, koska jos ja kun et lue, kirjanlukutaitoa on todella vaikeaa saada takaisin.”

Jos lähtisit lomalle paratiisisaarelle ja matkalaukkuun mahtuisi vain yksi kirja, minkä ottaisit?

”Jos matka olisi hyvin pitkä, matkalaukkuun voisi päätyä Sutisen innoittamana Karamazovin veljekset, joka edellisellä yritykselläni jäi kesken. Lyhyemmällä reissulla saattaisin viihtyä vaikkapa Thomas Bernhardin parissa.”

Mitä sinulla itselläsi on parhaillaan työn alla?

”Aloitin viidennen kirjani uudelleenkirjoittamisen. Tekstin hienosäätö lausetasolla on helpompaa, kun kirjoittaa kaiken uudestaan kokonaan, eikä pelkästään editoi lukemalla ja korjailemalla.”