Kulttikirjojen saatavuus on uusintapainosten varassa – Daniil Harmsin Sattumia päässee pian painokoneisiin
Kulttikirja. Nykyklassikko. Steady seller.
Siinä missä valtaosa kirjoista painuu unholaan pari vuotta ilmestymisensä jälkeen, osa teoksista kiinnostaa lukijoita lukijasukupolvesta toiseen. Tällaiset kirjat liikkuvat liukkaasti antikvariaattien hyllyiltä.
Jos edes hyllyyn asti päätyvät.
Sekundaarikirjakaupan pitäjillä saattaa olla tiskin ylälaatikossa tai päässään lista ostajista, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa vaikeasti saatavilla olevaa kirjaa kohtaan. Kokeneen kauppiaan hoksnokka kertoo, mitkä kirjat kannattaa laittaa ikkunaan tai näkyvälle paikalle kauppaan.
Eikä ihan edullisella hinnalla. Harvakseltaan tarjolle tulevan mutta kysytyn kirjan antikvariaattihinta on helposti paljon korkeampi kuin teoksen hinta on ollut uutena. Se on käytettyjen kirjojen markkinoilla varsin harvinaista.
Asemansa vakiinnuttaneet suuren yleisön klassikot ovat oma lukunsa.
Tuntematonta sotilasta, Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa, Sinuhea ja Seitsemää veljestä on painettu niin rutkasti, ettei niistä pääse syntymään pulaa. Kustantamot muistavat pitää kirjallisuuden suurimmat klassikot kohtuullisen hyvin saatavilla. Timanttiklassikon saa luultavasti ostettua uutena lahjaksi ylioppilaalle tai kartuttamaan kirjahyllyä.
Sama pätee lasten- ja nuortenkirjallisuuden ikihitteihin. Itse asiassa Mauri Kunnas taitaa olla se kirjailija, jonka tuotantoa on kattavimmin saatavana uusina kirjoina. Muumit, Nopoloiden lastenkirjat sekä Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatut ja Patut kuuluvat samaan kastiin.
Sen sijaan kirjat, jotka kiinnostavat vain rajallista yleisöä, voivat yltää tiensä antikvariaattien puutoslistoille. Sellainen voisi olla esimerkiksi Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia (suom. Pentti Salmenranta), kun taas romaania Zazie, Pariisin päiviä (suom. Jukka Mannerkorpi) on paremmin saatavilla. Sellainen saattoi olla Peter Bichselin Lastentarinoita (suom. Markku Mannila) ennen viimevuotista uusintapainosta.
Sellainen on ilman muuta myös Daniil Harmsin Sattumia (suom. Katja Losowitch).
Harmsin (1905–1942) tuotannosta on suomennettu kolme teosta, kaikki eri kustantamoiden kustantamina. Kuuluisimman eli Sattumia-suomennoksen julkaisi WSOY vuonna 1988. Ensiksi ja toiseksi -kokoelman on koonnut ja suomentanut Sattumiakin suomentanut Katja Losowitch ja kustantanut Desura vuonna 2002. Savukeidas taas kustansi vuonna 2008 Mika Rassin kokoaman ja suomentaman koonnoksen Perinpohjainen tutkimus.
Hankalasti saatavia kaikki kolme.
WSOY kustansi Sattumia-teoksen vuonna 1988. Uusintapainoksia näkyy otetun vuosina 2000 ja 2010, ja vuonna 2015 kirja on ilmestynyt Bon-pokkarina. Tasaisen vauhdin taulukolla olisi taas uupparin paikka. Onko asiasta keskusteltu tai onko se suunnitteilla, WSOY:n suomennetun kaunokirjallisuuden kustantaja Leena Balme?
”Sattumia on meidän listallamme tulevista backlistatitteleistä, toivon mukaan tämän vuoden puolella saadaan se tehtyä.”
Millaisia seikkoja yleisesti pohditte, kun mietitte uusintapainoksen ottamista?
”Uusintapainoksia mietittäessä pitää ottaa huomioon monta seikkaa, muun muassa oikeustilanne (sekä oikeudenomistajan että suomentajan, erityisesti jos halutaan kirjasta myös digiversiot), suomennoksen taso (tarvitseeko esimerkiksi oikolukea uudelleen), kirjan arvioitu menekki, käytännön seikat (löytyykö kirjasta sähköistä tiedostoa vai pitääkö se skannata), juhlavuodet, mahdolliset elokuvasuunnitelmat, kirjailijan muu tuotanto, joskus kansainvälinen suosio (joidenkin backlist-kirjojen nousu muissa maissa), ajankohtaisuus….”
”Nämä kaikki voivat vaikuttaa siihen, otetaanko kirjasta uupparia, ja jos kyllä, missä vaiheessa. Joskus jälleenmyyjien kanssa keskustellaan, mikä heidän arvionsa menekistä on. Joskus jotkin tahot lupautuvat ostamaan tietyn määrän kirjaa, yleensä tällaisia lupauksia ei meillä ole, vaan toivomme, että kirjaa ostetaan jakelukanaviin ja sitä myöten se päätyy lukijoille.”