Kuka saa kirjallisuuden Nobelin? Nobel-tutkija nostaa esiin Aasian, vedonlyöntitoimistot luottavat julkisuudesta tuttuihin supertähtiin

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan julkistaminen on kirjallisuuden juhlapäivä. Tänä vuonna se on torstaina 6. lokakuuta.

Siinä missä kotoinen Finlandia-palkinto on omiaan saamaan aikaan harmia siinä valtaosassa tekijäjoukkoa, jotka eivät ole ehdolla saati voita palkintoa, Nobel-palkinnon ympärille on kehittynyt iloinen veikkailukulttuuri, joka nostaa esiin kansainvälisiä nykykirjallisuuden merkittäviä tekijöitä ja aiemmin heikostikin tunnettuja kirjailijoita maailman eri kolkilta.

Kirjallisuudentutkija, dosentti Sanna Nyqvist on tutkinut Nobelin kirjallisuuspalkinnon historiaa ja kirjoittanut siitä helposti lähestyttävän tietokirjan Räjähdemiehen perintö (Tammi 2019). Hän seuraa tarkasti Nobel-keskustelua ja palkinnon myöntävän Ruotsin Akatemian tapahtumia ja on viime vuosina hämmentävän hyvin osannut aavistaa Ruotsin Akatemian aivoituksia kuten naisten lisääntyvää palkitsemista ja viimevuotisen afrikkalaistaustaisen kirjailijan (Abdulrazak Gurnah) valitsemisen maailman arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Tämän vuoden mahdollisia palkinnonsaajia ennakoidessaan Nyqvistin katse kääntyy Aasiaan. Hän huomauttaa, että runsasväkisestä maanosasta on palkittu vain kolmen maan (Kiina, Japani ja Intia) kirjailijoita, yhteensä vain viisi kappaletta, kun vuoden 2017 palkittu, jo lapsena Englantiin muuttanut Kazuo Ishiguro luetaan kansallisuutensa mukaisesti Ison-Britannian nobelisteihin.