Kotimainen romaani romahti

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kirja-alan synkäksi vuodeksi manattu 2013 ei kirjakaupan myyntilukujen perusteella näytäkään niin synkältä kuin muutamat kustantamot uumoilivat epävirallisesti ennen joulua. Kirjakauppaliiton tilastojen mukaan kolmen kirjakauppaketjun eli Suomalaisen, Akateemisen ja Infon myynti jäi vain 2,3 prosenttia edellisvuotisesta. Kun inflaatio joulukuusta joulukuuhun oli 1,6 prosenttia, kirjamyynnin reaaliarvo laski nelisen prosenttia.

Minne hävisi kaksinumeroiseksi pelätty pudotus? Ovatko kirjakaupat ja kustantamot myyneet eri kirjoja?

Ensimmäinen selitys tullee siitä, että kirjakauppaliiton tilastot koskevat kirjojen kokonaismyyntiä, jossa ovat mukana myös oppimateriaalit. Oppimateriaalien myynti kasvoi yli neljä prosenttia euroissa mitattuna. Kaunokirjojen, lasten ja nuorten kirjojan ja tietokirjojen myynti laski tilaston mukaan 3–5 prosenttia.

Toinen selitys tulee siitä, että kirjakauppaliiton tilastoissa on edustettuna vain kolme ketjua. Ehkä muut kanavat ovat kehittyneet toisella tavalla kuin tilastoitu kolmikko?

Kolmas selitys voi olla se, että kirjakaupat katsovat ja tilastoivat omaa ulosmyyntiään, kustantamot omaansa. Ehkä kirjojen hinta kaupoissa on noussut enemmän kuin se hinta, jolla kustantamot myyvät kirjoja kirjakaupoille? Ehkä kirjakaupat ovat pienentäneet varastojaan ja parantaneet marginaaliaan.

Samaan aikaan vuoden 2013 kirjakauppamyyntien kanssa kustantajien etujärjestö Suomen kustannusyhdistys julkisti tiedot viime vuoden eniten myydyistä kirjoista. Otavan toimitusjohtaja Pasi Vainio nosti Riitta Kylänpään jutussa esiin tärkeän havainnon: viime vuonna bestsellerlistalta, jolla on noin 120 nimikettä, on hävinnyt 400 000 kappaletta kirjamyyntiä.

Bestsellerlistoilla kerrotaan kategorioittain kaksikymmentä vuoden aikana eniten kaupaksi käynyttä kirjanimikettä. Tiedot on kerätty kustantamoilta, eli ne kertovat kustantamoista lähteneistä, ei välttämättä vähittäiskaupan eteenpäin myymistä nimikemääristä. Täytyy myös muistaa, että kirjakauppiaat tilastoivat euroja, kustantajat kappaleita. Kirjojen hinnat ovat epäilemättä nousseet, joten jos myynti euroissa laskee vähän, myynti kappaleissa laskee enemmän.

Kahtakymmentä viime vuoden eniten myynyttä kotimaista kaunokirjanimikettä myytiin yhteensä 598 000 kappaletta. Se on huimat 58 000 kappaletta eli 8,8 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2012 eniten myyneiden teosten myynti. Vuonna 2012 kaksi teosta, Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat ja Ulla-Lena Lundbergin Finlandian voittaneen Is-romaanin suomennos Jää, myivät yli 100 000 kappaletta, kun viime vuoden eniten myydyn kotimaisen kaunokirjallisen teoksen, Laila Hirvisaaren romaanin Me, keisarinna, myynti jäi 62 800 kappaleeseen.

Nämä luvut puhuvat romahduksesta.

Eniten myyvien teosten merkitys kustantamoiden kannattavuudelle on ilmeinen. Kirja on paino- ja logistiikkakuluistaan huolimatta monistettava tuote: ensimmäisen kappaleen valmistus maksaa paljon, seuraavissa bruttomarginaali on kohdallaan. Kustantajan kannalta on edullisempaa saada sama liikevaihto vähäisemmällä teosmäärällä.

Kotimaisen kaunokirjallisuuden kohdalla huippu-20-myyjien pudotus oli viime vuonna suurempi kuin muiden keskeisten kirjaryhmien. Käännetyn kaunokirjallisuuden top-20:n yhteenlaskettu myynti laski vain 1,8 prosentilla ja kotimaisten lasten- ja nuortenkirjojen vain prosentilla. Tietokirjallisuuden huippu myi vajaan prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin.

Onko kotimainen kaunokirjallisuus kriisissä – siis taloudellisesti? Top-20-listalta ei saa asiaan yksiselitteistä vastausta. Suurelta osin viime vuoden bestsellereiden myynnin romahdusta selittävät toissa vuoden kaksi huippumyyvää nimikettä, kun taas viime vuonna kahdenkymmenen kärki oli tasaisempi kuin vuotta aiemmin. Kuusi eniten myynyttä nimikettä myivät toissa vuonna enemmän kuin viime vuonna, mutta sijoille 7–20 päästäkseen teoksen myynnin tuli viime vuonna olla suurempi kuin vuonna 2012. Listan kahdennellekymmenennelle sijalle pääsi viime vuonna 15 300 kappaleen myynnillä, kun toissa vuonna vaadittiin 10 200 kirjan siirtyminen kustantamon varastosta kirjakauppaan.

Kirjamyynnin heikkenemistrendistä taas kertoo se, että viime vuosi oli eräänlainen supervuosi, kun uusi teos ilmestyi kovalta joukolta bestseller-prosaisteja. Tänä vuonna moni heistä pitää taukoa, joten kustantamojen uumoilema romahdus saattaakin olla uutisotsikoissa tasan vuoden päästä, kun tämän vuoden kirjamyyntiluvut julkistetaan.

(Blogin pitäjän pääasialliset kustantamot ovat Bonnieriin kuuluvat WSOY ja Tammi. Suomen Kuvalehti kuuluu Otava-konserniin.)