Kotimainen laatu käy kaupaksi

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Mitä Suomi lukee -lista kertoo selvästi, että kaunokirjallisesti kunnianhimoinen kaunokirjallisuus ei käy järin hyvin kaupaksi. Joulukuun Mitä Suomi lukee -listan käännöskirjallisuuden kärkikymmenikössä on vain yksi teos, jota kutsuttaisiin englanninkielisellä termillä literary fiction. Se on listan kymmenes, Haruki Murakamin Värittömän miehen vaellusvuodet.

Murakami on Suomessa(kin) poikkeuksellisen suosittu kirjailija, ja uuden teoksen kiinnostavuutta Suomessa lisää se, että romaanissa vieraillaan Suomessa.

Käännöskirjallisuudesta kaupaksi käyvät dekkarit ja trillerit. Niitä on kymmenestä kirjasta seitsemän. Niin sanottua romanttista kirjallisuutta edustaa yksi teos, ja yksi on Paulo Coelhon uusin romaani.

Kotimaisten kirjojen MSL-lista näyttää joulukuussa huomattavasti monipuolisemmalta. Joulukuun myydyin teos oli Jussi Valtosen Finlandia-palkittu He eivät tiedä mitä tekevät, kakkonen Juha Vuorisen äijäilottelu, kolmas Ilkka Remeksen toimintatrilleri, neljäs Tuomas Kyrön humoristinen Mielensäpahoittaja-romaani ja viides Anna-Leena Härkösen lottovoittotarina. Kärkikymmenikköön kuuluvat myös vuoden eniten huomiota saaneet esikoisteokset Tommi Kinnusen Neljäntienristeys ja Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia.

Mistä johtuu, että suomalaiset kirjanostajat eivät löydä käännetyn kaunokirjallisuuden valikoimista kuin trillereitä? Edes Nobelin kirjallisuuspalkinto ei herättänyt kiinnostusta Patrick Modianon romaaneja kohtaan, vaikka niistä saatiin Nobel-kansilätkäiset uudet painokset parahiksi joulumyyntiin.