Korona sai kirjamyynnin kaksinumeroiseen vuosikasvuun – myös painettujen kirjojen myynti kohosi
Viestejä oli saatu jo pitkin viime vuotta, mutta Suomen kustannusyhdistyksen julkaisema neljännesvuositilasto muutti sanalliset luonnehdinnat konkreettisiksi numeroiksi: suurimpien suomalaisten kustantamoiden yleisen kirjallisuuden myynti kasvoi viime vuonna peräti 12 prosenttia.
Koska kustannusalalla on käytössä eri tilastoja, korostettakoon, että luku ei ole vertailukelpoinen keväällä julkistettavan kustannusyhdistyksen vuositilaston kanssa, sillä neljännesvuositilastossa ei ole mukana kaikkia kustantamoita. Ei vuositilastokaan toki kata kuin yhdistyksen jäsenkustantamot, mutta se on silti kattavampi.
Toiseksi huomata kannattaa, että kustannusyhdistyksen tilastot kertovat kustantamoiden myynnistä. Kustantamot myyvät kirjoja pääasiassa kirja- ja muille kaupoille ja digituotteiden osalta luku- ja kuunteluaikapalveluille, jotka puolestaan myyvät niitä edelleen kuluttajille. Luvuista ei siis voi suoraan lukea, miten suomalaisten kirjallisuuteen käyttämät rahat ovat kehittyneet.
Suomessa korona ei sulkenut kirjakauppoja, mutta kirjastojen ovet pantiin keväällä säppiin, ja kirjastojen toimintaa rajoitettiin uudelleen ennen joulua. Myöhemmin julkistettavat kirjastojen lainaustilastot antavat lisävaloa siihen, ovatko suomalaiset mahdollisesti lukeneet enemmän vai onko kirjoja ostettu aiempaa enemmän siitä syystä, että niitä ei ole voinut lainata.
Eristysajan odotettuja voittajia olivat odotetusti äänikirjat, joiden myynti on kasvanut kovasti jo useana vuotena. Äänikirjojen myynti yli kaksinkertaistui, mutta myös painettujen kirjojen myynti nousi kaksi prosenttia.
Pienistä luvuista laskettuna äänikirjojen kasvuprosentit ovat helposti suuria, mutta äänikirjat ovat nousseet jo merkittäväksi kirjamyynnin formaatiksi. Viime vuonna äänikirjamyynti oli 22,8 miljoonaa euroa. Yleisen kirjallisuuden myynti yhteensä oli 129,2 miljoonaa euroa, joten äänikirjojen osuus myynnistä oli 18 prosenttia.
Vuoden yllättävin nousu on e-kirjojen myynnin kasvaminen 84 prosentilla. E-kirjojen myynti oli viime vuonna 5,3 miljoonaa euroa eli äänikirjoihin tai kirjamarkkinoiden kokonaisuuteen verrattuna pientä, mutta myynnin kasvu oli kovaa verrattuna vaikkapa siihen, että vuoden 2019 vastaavassa tilastossa e-kirjoille laskettiin vain 32 prosentin kasvua. E-kirjojen kasvu on selvästi uudessa nousussa.
E-kirjojen myynnin lisääntymistä selittänee osin kuukausimaksullisten luku- ja kuunteluaikapalveluiden kiito. Jos palvelun sisällä on helppo vaihtaa formaatista toiseen, äänikirjabuumi vetää mukanaan myös e-kirjaa.
Kun palvelu säilyttää kohdan, jossa lukeminen tai kuunteleminen on menossa ja antaa mahdollisuuden jatkaa samasta kohtaa toisessa formaatissa, kirjan moniformaattikäyttö yleistynee. E-kirjasta on myös helpompi tarkistaa yksityiskohtia kuin äänikirjasta, ja kuukausimaksupalvelun tilaajalla e-kirja on useimmiten tarjolla helposti äänikirjan rinnalla.
Tai jos haluttu kirja löytyy e-kirjana kuukausimaksupalvelun valikoimista, moni tuskin vaivautuu lähtemään kauppaan tai useimmiten tilaamaan nettikaupasta fyysistä kirjaa sen sijaan että aloittaisi lukemisen heti.
Kirjallisuudenlajeittaisessa tarkastellussa viime vuonna jatkui jo aiemmin havaittu trendi: kaunokirjallisuus pärjää tietokirjallisuutta paremmin.
Painetun kaunokirjallisuuden myynti kasvoi viime vuonna peräti 11 prosenttia ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden 8 prosenttia. Sen sijaan painettujen tietokirjojen myynti laski 6 prosentilla. Näin siitä huolimatta, että Yhdysvaltain entisen presidentin Barack Obaman muistelmateos oli viime vuoden myydyin painettu kirja.
Painetuissa kirjoissa tietokirjat ovat kaunokirjallisuutta suurempi laji. Painettuja tietokirjoja myytiin 35,2 miljoonalla eurolla, kaunokirjoja 26,1 miljoonalla eurolla.
Sen sijaan ääni- ja e-kirjoissa kaunokirjallisuus on tietokirjallisuutta suurempi, ja ero vain kasvoi viime vuonna, sillä kaunokirjojen myynti kasvoi e- ja äänikirjoina enemmän kuin tietokirjojen myynti samoissa formaateissa.
Tietokirjoja myytiin äänikirjana vain 6,1 miljoonalla eurolla verrattuna kaunokirjojen 11,8 miljoonaan euroon. E-kirjoissa luvut olivat 1,6 miljoonaa euroa (tietokirjat) ja 4,4 miljoonaa euroa (kaunokirjallisuus).