Korona laukaisi Ruotsissa käsikirjoitustulvan, mutta onko eristysaika lisännyt käsikirjoitusten määrää Suomessa? Kustantajat vastaavat
”Käsikirjoituksia tulvii kustantamoihin pandemian aikana”, otsikoi Dagens Nyheter. Artikkelissa haastatellut ruotsalaiskustantamot kertovat, että niihin on lähetetty enemmän käsikirjoituksia kuin viime vuonna. Muutama kustantamo kertoo kolmanneksella lisääntyneestä tarpeesta, pieni Piratförlaget jopa 50 prosentin kasvusta.
Eristysaika vaikuttaa lisänneen ruotsalaisten kirjoitushaluja. Myös kustantamishalut ovat kasvaneet: ruotsalaisen toimialajärjestön Svensk Bokhandelin mukaan uusia kustantamoita perustettiin vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana peräti 54 kappaletta. Koko viime vuonna Ruotsiin perustettiin 61 uutta kustantamoa.
Suomessa lukemisen tiedetään lisääntyneen, mutta miten on fiktion kirjoittamisen laita?
Yllättäen tässä asiassa Suomi ei peesaa Ruotsia. Suurten suomalaiskustantamoiden saamien käsikirjoitusten määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan
”Meille lähetetään vuosittain käsikirjoituspankkiin noin 1000 kässäriä, ja niin tänäkin vuonna”, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars kertoo.
”Täytyi ihan kollegoiltakin varmistaa, kun itse en rehellisesti sanottuna ole huomannut oikeastaan mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Käsikirjoitusten määrä on viime vuodet pysynyt varsin vakaana, noin tuhannessa per vuosi, eikä korona-aika ole tuonut tahtiin muutosta”, Otavan kaunokirjallisuuden kustannusjohtaja Antti Kasper sanoo.
”Muutamassa saatekirjeessä on ollut mainintoja siihen suuntaan, että nyt korona-aikana on ollut aikaa keskittyä kirjoittamiseen tai muuta sellaista, ja ihan pari hassua koronan sytyttämää, mutta selkeästi myös varsin nopeasti kokoon kyhättyä tekstiviritelmää on kulkenut silmieni alta”, hän lisää.
WSOY:n kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson kertoo, että WSOY:lle in tullut tänä vuonna yhtä paljon käsikirjoituksia kuin viime vuosina, eli noin 1300 vuodessa.
”Ei siis ehkä enempää kuin ennen, vaikka jossain vaiheessa kesällä siltä tuntuikin.”
Korona-aika on jo näkynyt kaunokirjallisuuden sisällöissä. Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa romaanissa on saatettu viitata aiempaan pandemiaan niin kuin JP Koskisen Hukkuvassa maassa (Like 2020). Ilkka Remeksen Kotkanpesässä (WSOY 2020) vilahtelee käsidesiä. Oman Kansalliskirjailija-romaanini (WSOY 2020) kevääseen 2020 ajoittuvassa kehyskertomuksessa käydään läpi etäisyydenpidon lyhyt kulku turvaväleistä Teams-kokouksiin.
Esimerkkejä on muitakin, mutta nämä ovat lähinnä pintatason seikkoja.
WSOY:n Carlson kertoo, että kustantamoon on tarjottu joitakin korona-aiheisia käsikirjoituksia, lähinnä omakohtaisia sairaus- ja toipumiskertomuksia. Ne eivät ole päätyneet kustannusohjelmaan.
Otavan Kasper huomauttaa, että suuret ilmiöt suodattuvat yleensä aina kaunokirjallisuuteen jonkinlaisella viipeellä.
”En yllättyisi jos ensi vuonna saamme lukea useammankin pandemia-aiheisen dystopian tai vastaavaa”, Kasper ennakoi.
Suomen Kuvalehteä kustantava Otavamedia kuuluu samaan Otava-konserniin kuin kirjankustantamo Otava. Kirjoittajan viimeisimmän kaunokirjallisen teoksen on kustantanut WSOY.