Kolme elämäkertaa Paavo Nurmesta – uutta tietoa juoksijasuuruuden laivanvarustusbisneksestä

Suomalaisen urheilukirjakirjoittamisen voi asettaa aikajanalle, jonka toisessa päässä ovat runoustohtori Martti Jukolan maalailevat ja vahvasti tulkitsevat kirjoitukset ja toisessa päässä historiatieteellisesti kohdettaan lähestyvät tutkijat kuten esimerkiksi Hannes Kolehmaisesta loistavan väitöskirjapohjaisen elämäkerran kirjoittanut Ossi Viita.

Tuolle janalle osuvat myös kolme Paavo Nurmesta kirjoitettua elämäkertaa, joista uusin, Kalle Virtapohjan Mies josta tehtiin patsas (Docenco) on juuri ilmestynyt.

Virtapohjan teoksen julkistustilaisuudessa Ostrobotnialla Helsingissä ilmoille heitettiin kysymys siitä, onko kolme elämäkertaa yhdestä henkilöstä jo paljon. Vastaus on kielteinen yksiselitteisesti ja ainakin kahdesta syystä.

Elämäkertateokset ovat monimuotoinen kirjallisuudenlaji. Elämäkerrat tulkitsevat kohdettaan kirjoittajansa näkökulmasta. Erilaiset elämäkerrat sopivat eri tarkoituksiin ja eri lukijoille. Ja jos kolme Paavo Nurmesta kirjoitettua elämäkertaa suhteuttaa siihen, kuinka paljon C. G. E. Mannerheimista on ilmestynyt elämäkertoja yksin viimeksi kuluneen vuoden aikana, Nurmi on pahasti takamatkalla. Vaikka Mannerheimin vaikutukset Suomen vaiheisiin ovat valtavat, Nurmi on ilman muuta kansainvälisesti tunnetumpi suomalainen.

Virtapohjan Nurmi-elämäkerta solahtaa luontevasti osaksi Nurmi-kirjallisuutta. Jo Nurmen elinaikana ilmestynyt ja kohteensa kuoleman jälkeen täydennetty Paavo Karikon ja Mauno Kosken Yksin aikaa vastaan sai olla Nurmi-kirjallisuuden perusteos, kunnes vuonna 1988 WSOY:n Suuret suomalaiset -sarjassa ilmestyi Antero Raevuoren Juoksijain kuningas.