Kirjastojen äänikirjavalikoimassa on pahoja aukkoja: suuret kustantamot eivät myy uutuuksiaan kirjastoille
Jeffrey Archerin Sokea piste, Nora Robertsin Hetken mielijohteesta, Satu Koskimiehen Hurmion tyttäret, Anneli Kannon Kullan kaipuu…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen uusimpien äänikirjoina tarjolla olevien aikuisten kaunokirjallisuuden nimikkeiden lista näyttää hämmästyttävältä. Asiaan vaikuttaa osaltaan tammikuu, joka on uutuuksien ilmestymisen suhteen hiljaista aikaa, mutta lista on varsin toisenlainen kuin äänikirjojen kuuntelua kuukausimaksulla myyvän Storytelin uusimpien nimikkeiden luettelo.
Storytelin ”Uutta valikoimassamme” listalla tarjolla on muun muassa Panu Tuomen runokokoelma, Laura Finskan esikoisteos Muut esille tulevat asiat ja nobelisti Svetlana Aleksijevitšin Sinkkipojat.
Selitys löytyy kustantajista. Archerin suomennoksen on julkaissut Sitruuna-kustannus, Robertsin Harlequin. Satu Koskimiehen alkujaan Tammen vuonna 2009 kustantaman teoksen on äänikirjaksi tehnyt ja kustantanut Saga Egmont. Anneli Kannon kirja on laajennettu versio alun perin Kodin Pellervossa julkaistusta ”Isoäidin neliöt” -jatkosarjasta, jonka Lind & Co on tuonut markkinoille e- ja äänikirjana. Painettuna sitä ei ole saatavana lainkaan.
Suurimpien kustantamoiden äänikirjauutuuksia – Tuomen ja Finskan kirjat on kustantanut WSOY, Aleksijevitšin Tammi – Helmetin valikoimista saa etsiä turhaan.
Eikä tilanne koske vain pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoja vaan koko Suomea. Monia niistä kirjoista, jotka keikkuvat kirjastojen varauslistojen kärjessä painettuina kirjoina, ei löydy lainkaan kirjastojen e- eikä varsinkaan äänikirjavalikoimista.
Suomeen ollaan rakentamassa koko valtakunnan laajuista, kuntien yhteistä digikirjastoa. Hankkeen sisällöistä vastaava projektiasiantuntija Anna Tuomikoski tietää tilanteen hyvin.
”E-kirjavalikoimasta puuttuu huomattava määrä kotimaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Werner Söderströmiltä ja Gummerukselta ei ole käytännössä mitään vuosina 2021 tai 2022 julkaistua. Otavalta ei ole äänikirjoja lainkaan, Gummerukselta vain noin kaksikymmentä. Liki kaikki Werner Söderströmin äänikirjat ovat ennen vuotta 2020 julkaistuja”, hän kertoo.
Syy tähän on yksinkertaisesti se, että kustantamot eivät myy e- eivätkä varsinkaan digimuotoisia äänikirjoja kirjastoille.
Painettujen kirjojen valikoima kirjastoissa on varsin kattava. Kirjastot voivat ostaa kirjoja vaikka kirjakaupasta siinä missä kuka tahansa ja lainata niitä eteenpäin tekijänoikeuslain nojalla.
Sähköisten julkaisujen kohdalla tilanne on toinen. Niihin kirjastot hankkivat lisenssejä eli käyttöoikeuksia. Lisenssimalleja on monia, ja myyjä eli kustantamo voi hinnoitella lisenssin haluamallaan tavalla. Eikä kustantamoiden ole pakko myydä kirjastolisenssejä millään hinnalla.
Digitaaliset kirjat, erityisesti äänikirjat, ovat viime vuosina kasvaneet kustantamoille merkittäväksi tulonlähteeksi. Kustantamoiden kannattavuuskin kuuluu parantuneen.
Samalla on syntynyt täysin uusien palveluiden markkina. Kuukausimaksulla äänikirjojen kuuntelu- ja e-kirjojen lukuoikeuksia myyvät firmat, joista Suomessa suurimpia ovat Bookbeat ja Storytel, ovat kustantamoille tärkeä jakelukanava. Näiden palvelujen kannalta kirjastojen laaja äänikirjavalikoima olisi ilmeinen uhka.
Sen lisäksi että kuukausimaksulla digitaalista kirjallisuutta myyvät palvelut ovat kustantamoille kaiken aikaa tärkeämpiä asiakkaita, kustantamoilla on niihin myös omistussiteitä. Palveluista Suomessa suurin Bookbeat kuuluu Bonnierille kuten Werner Söderström -kustantamoryhmä. Gummeruksen ja Aulan taas omistaa Storytel. Otava puolestaan lähti viime vuoden lopulla Storytelin omistajaksi.
Suomen Kuvalehteä kustantava Otavamedia kuuluu samaan Otava-konserniin kuin Kustannusosakeyhtiö Otava. Kirjoittajan pääasiallinen kustantaja on Werner Söderströmiin kuuluva WSOY.