Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Kirjallisuusvienti – puolet Kimin palkasta

Blogit Kirjailijan päiväkirja 21.9.2017 14:24
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Suomalaisen kirjallisuuden vientitulot ovat kasvaneet viime vuosina, kertoi Kirjallisuuden vientikeskus FILI viime viikolla, ja esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi näyttävästi, että vientitulot ovat ”hurjassa nousussa”.

Prosentuaalisesti näkemys tuntuu perustellulta. FILI:n Media Clever -yhtiöltä tilaaman raportin mukaan suomalaisen kirjallisuusviennin bruttotulot olivat viime vuonna peräti 30 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2015.

Nopeassa uutisoinnin vähälle huomiolle jää kolme olennaista varaumaa.

Ensinnäkin suuri kasvu on mahdollista pienten lukujen matematiikan ansiosta: kun eurosta noustaan kahteen euroon, kyse on sadan prosentin kasvusta.

”Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo 2016” raportin mukaan suomalaisen kirjallisuuden viennin bruttotulot olivat viime vuonna 3,1 miljoonaa euroa ja edellisenä vuotena 2,3 miljoonaa euroa. Mukana ovat aikuisten kaunokirjallisuus, lasten- ja nuortenkirjallisuus, tietokirjallisuus ja muu kirjallisuus.

Miljoona kuulostaa isolta rahalta ja kaksi vielä enemmältä, mutta kokonaisen toimialan vientituloiksi se on vähän. Esimerkiksi formula 1 -kuljettaja Kimi Räikkönen saa tällä kaudella palkkaa Ylen referoiman GrandPrix247-nettisivuston tiedon mukaan seitsemän miljoonaa dollaria eli kaksinkertaisesti koko suomalaisen kirjallisuusviennin verran. Kimi saa luonnollisesti vielä bonukset ja mainossopimukset päälle. Pari viikkoa sitten Kauppalehti kertoi Nokian tehneen Intiaan kännykkäverkkokaupat – arvo noin 800 miljoonaa euroa eli 250 vuoden kirjallisuusviennin arvon verran.

Vientituloja voi suhteuttaa myös suomalaisten kustantamoiden yhteenlaskettuun vuosimyyntiin. Viime vuonna kustantajat saivat Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan yleisestä kirjallisuudesta 188 miljoonan euron myyntitulot. 

Lukua voi peilata myös yhden bestsellerin pyörittämän liikevaihdon kautta. Jos teoksen hinta kirjakaupassa on 34 euroa ja sitä myydään kirjakauppojen kautta 100 000 kappaletta, se synnyttää kirjakaupalle 3,1 miljoonan euron liikevaihdon. Käytännössä näin suuria myyntilukuja ei enää juuri näe, bestsellereitä myydään edullisemmin ja osa myynnistä kanavoituu muualta kuin kirjakauppojen kautta. Siksi kirjallisuusviennin vuosiarvoon tarvitaan kaksi bestselleriä.

Kirjallisuutta samoin kuin muutakaan kulttuuria ei tietenkään viedä ensisijaisesti eurojen takia, ja kulttuuriviennin epäsuorat vaikutukset ovat paljon suoria vientituloja enemmän.

Eikä missään nimessä ole syytä vähätellä kirjallisuusviennin ponnisteluja ja saavutuksia. Eksoottisen kielialueen kielisidonnaisten kulttuurituotteiden kauppaaminen on ankaraa työtä. Sopimuksien summat ovat tyypillisesti vain tuhansia euroja. Viime vuonna solmittujen käännösoikeussopimusten aritmeettinen keskiarvo oli FILI:n tiedoista laskettua noin 5500 euroa.

Siihen liittyykin toinen varauma, joka on syytä pitää mielessä kirjallisuusvientistatistiikkoja tarkasteltaessa: yksittäiset menestykset. Siinä missä tyypilliset sopimukset ovat tuhansia euroja, suurimmillaan käännösoikeuskaupassa liikutaan kuusinumeroisissa luvuissa. Yksi sopimus voi vastata taloudelliselta arvoltaan sataa pienempää.

Siksi yksittäiset menestysteokset ja niiden menestyskaupat suurille kielialueille voivat heilauttaa koko kirjallisuusviennin eurolukuja paljonkin. Tuleeko myyntimenestyskirjailijalta uusi teos? Mille vuodelle ajoittuu kokonaisen sarjan oikeuksien myynti Yhdysvaltain tai Saksan markkinoille?

Kolmas FILI:n ilmoittamia lukuja koskeva varauma liittyy siihen, että niissä ei ole mukana eräiden kansainvälisesti menestyneiden suomalaiskirjailijoiden myyntitietoja. Poissa ovat esimerkiksi Sofi Oksasen, Antti Tuomaisen ja osin Rosa Liksomin vientieurot, sillä he käyttävät ruotsalaisia kirjallisuusagentuureja, joiden tietoja FILI:n raporttiin ei ole saatu.

Oksanen ja Tuomainen kuuluvat laajimmin käännettyihin nykykirjailijoihimme. Jo pelkästään he kaksi ovat niin merkittäviä tekijöitä, että he heiluttavat suomalaisen kirjallisuuden bruttovientituloja ja vaikuttavat niiden vuotuisiin prosenttimuutoksiin.

Kirjallisuusviennin trendinomainen piristyminen 2000-luvulla on joka tapauksessa ehdottomasti positiivinen asia. Bruttovientitulojen lisäksi kyse on suomalaisen kulttuurin näkymisestä kansainvälisesti. Bruttovientituloihin ei myöskään ole laskettu niitä euroja, joita ulkomaiset kustantamot käyttävät suomalaiskirjailijoiden teosten markkinoimiseen ja esimerkiksi kirjailijoiden ulkomaisiin esiintymisiin.