Kirjallisuuden digimyynti laski tilastosta toiseen – digisiirtymää ei silti ole peruttu

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Viime vuonna suomalaiset kustantamot myivät yleistä kirjallisuutta 164,2 miljoonalla eurolla. Siitä 101,3 miljoonaa euroa eli 62 prosenttia tuli painetuista kirjoista, 62,9 miljoonaa eli 38 prosenttia sähköisistä julkaisuista eli e- ja äänikirjoista.

Kaunokirjallisuudessa, joka tilastoissa tarkoittaa aikuisten kaunokirjallisuutta, painettujen kirjojen osuus myynnistä saaduista euroista oli 54 prosenttia ja digikirjojen osuus 46 prosenttia. Luvut ovat siten lähempänä toisiaan kuin kyllä- ja ei-äänten jakauma Suomen EU-kansanäänestyksessä.

Luvut perustuvat Suomen kustannusyhdistyksen vuositilastoon, jonka tiedot on kerätty kaikilta yhdistyksen jäsenkustantamoilta.

 

Vuoden alussa kustannusyhdistys julkisti suurimpien jäsentensä tietoihin ja logistiikkayrityksiltä kerättyihin tietoihin perustuvat tilastot, joita aiemmin kutsuttiin pikatilastoiksi, nykyisin neljännesvuositilastoiksi. Tilastojen keskeinen ero on siinä, että neljännesvuositilastossa ei ole mukana oppimateriaaleja.