Kirjailijoiden tulot romahtivat – kaikista formaateista tienataan entistä vähemmän

Kirjailija tienaa neljänneksen vähemmin kuin neljä vuotta sitten.

Suomen Kirjailijaliiton teettämän, kyselyyn pohjautuvan selvityksen mukaan suomalaisen kaunokirjailijan kaunokirjallisesta työstä saamien tulojen mediaani oli viime vuonna 1700 euroa. Vuonna 2018 vastaava luku oli 2 300 euroa.

1700 euroa voi verrata vaikkapa siihen, että Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden joulukuussa palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3 130 euroa.

Vertailussa kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjailijoiden tulojen kohdalla puhutaan vuosi- ei kuukausitulosta. Eivätkä kirjailijan tulot ole palkkaa vaan sellaista yrittäjätuloa, josta kirjailija itse maksaa eläkevakuutusmaksunsa, terveydenhuoltonsa ja lomarahansa.

Kun nämä ottaa huomioon, kaunokirjailija tienaa vuodessa vähemmän kuin keskimääräinen suomalainen palkansaaja kahdessa viikossa.

Kyselyssä ja sen tuloksessa olennaista on, että yllä olevat kirjailijoiden tuloluvut tarkoittavat kirjailijoiden kustantajilta saamia tekijänoikeustuloja. Tyypillisesti kirjailija ja kustantamo sopivat kustannussopimuksessa, että kirjailija saa kustantajan kirjasta saamista myyntituloista tietyn osuuden, yleensä noin neljänneksen–viidenneksen luokkaa.

Tekijänoikeustulojen lisäksi kirjailijat saavat muita kirjailijantyöhön liittyviä tuloja kuten esiintymispalkkioita ja lainauskorvauksia. Kokonaisuudessa kirjailijakunnan toimeentulon kannalta selvästi merkittävimmän osan muodostavat kuitenkin apurahat.

Kirjailijaliiton teettämän selvityksen mukaan viime vuonna apurahat muodostivat 44 prosenttia kirjailijoiden tuloista. Kustantajilta saatujen tilitysten osuus oli puolet siitä, 22 prosenttia. Kirjastolainoista maksettavien lainauskorvausten osuus oli 14 prosenttia. Loppu viidennes muodostui muun muassa esiintymisistä, muista kirjoitustöistä, ulkomailta saaduista tulosta ja kirjoittamisen opettamisesta.

Kirjamyynnistä saadut tulot ovat vuoden 2022 tuloja koskevassa selvityksessä aiempaa alempia kaikissa kirjaformaateissa.

Painetusta kirjailijasta suomalainen kaunokirjailija sai viime vuonna keskimäärin 2,70 euroa kappaleelta, äänikirjan myynnistä reilut 60 senttiä ja e-kirjan myynnistä euron. Tutkimuksessa omana luokkanaan ovat luku- ja kuunteluaikapalvelut, joista saaduksi tuloksi kirjailijat ovat ilmoittaneet keskimäärin reilut 50 senttiä teokselta.

Digimuotojen osalta vastaajamäärät ovat pieniä, joten lukuihin pitää suhtautua varauksellisesti, vaikka näppituntumalta ne tuntuvat olevan oikeassa suuruusluokassa.

Digikirjamyynnistä valtaosa tulee streaming-palveluista, joista suurimmat tiettävästi maksavat kirjoista niiden pituuden mukaan.

Selvityksen perusteella kirjailijoiden ja kustantamoiden keskenään sopivat eri formaatteja koskevat tekijänpalkkioprosentit ovat pysyneet samalla tasolla edellisiin vastaaviin selvityksiin verrattuna.

Tuoreen selvityksen mukaan kaunokirjailijoiden painetusta kirjasta saaman tekijänpalkkion mediaani oli 21 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että jos kustantamo myy kirjan kirjakaupalle 10 eurolla (+ arvonlisävero), kirjailija saa kustantamolta 2,10 euroa.

1700 euron mediaanituloon pääsemiseksi tarvittaisiin siis noin 800 täysihintaisen painetun kirjan myyntiä.

E-kirjojen kohdalla kirjailijan osuus oli keskimäärin 23 prosenttia myyntitulosta, äänikirjojen kohdalla 17 prosenttia.

Kirjailijaliiton tilaama ja Innolinkin tekemä tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluiden ja sähköisen kyselyn yhdistelmänä kesä–elokuussa 2023 ja kohdistettiin Suomen Kirjailijaliiton jäsenille. Vastauksia saatiin 347 kirjailijalta, joista 281 vastasi sähköisesti ja 66 puhelimitse. Vastausprosentiksi muodostui 39.

Tuloksia ei ole muutettu vastaamaan Kirjailijaliiton jäsenkuntaa taustamuuttujien perusteella, mutta tutkimuksen vastaajien keski-ikä 57 vuotta vastaa liiton jäsenten mediaani-ikää. Samoin tutkimuksen vastaajien sukupuolijakauma on liiton jäsenkunnan mukainen.