Kaunokirjallisuuden myynnistä jo puolet tulee digistä
Sähköisten kirjajulkaisujen myynti oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla miltei yhtä suurta kuin painettujen kirjojen myynti. Kustantamoiden yleisen kirjallisuuden 66,4 miljoonan euron myynnistä painetut kirjat toivat 33,3 miljoonaa euroa, sähköiset tuotteet 33,1 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Suomen kustannusyhdistyksen neljännesvuositilastosta.
Sähköisten julkaisujen myynnistä 14,5 miljoonaa euroa eli 44 prosenttia selittää vuodesta toiseen suhteellisen vakaana pysyvä rivi ”ammatilliset digikirjastot”, mikä tarkoittaa kirjojen katalogimaista myyntiä osana laajempaa palvelukokonaisuutta. Se on kaukana tavallisten lukijoiden tavoista lukea tai kuunnella yleistä kirjallisuutta, joten kirja-alan trendejä on mielekästä tarkastella ilman ammatillisten digikirjastojen osuutta.
Jos ammatilliset digikirjastot jättää tarkastelun ulkopuolelle, sähköisten julkaisujen myynti oli alkuvuonna 18,5 miljoonaa euroa ja kokonaismyynti 51,8 miljoonaa euroa. Tästä kokonaisluvusta painettujen kirjojen ja digitaalisten kirjojen suhde oli karkeasti kaksi kolmasosaa ja yksi kolmasosa.
Tiedot koskevat kustantamoiden kirjoista saamia euroja, eivät kuluttajien käyttämää rahamäärä.
Kirjallisuudenlajien välillä on melkoisia eroa sen suhteen, kuinka niitä myydään painettuina kirjoina, e-kirjoina ja äänikirjoina. Alla olevissa luvuissa ei ole mukana ammatillisia digikirjastoja.
Kaunokirjallisuudessa painettujen kirjojen osuus oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla niukasti yli puolet. E-kirjat toivat yhdeksän ja äänikirjat 40 prosenttia myynnistä.
Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa painetun kirjan asema on ymmärrettävästi vahva, 75 prosenttia. Runsaasti kuvitetut kirjat eivät usein toimi äänikirjoina eikä niistä edes tehdä äänikirjoja. Sama pätee sarjakuviin. Toisaalta tekstivetoiset lastenkirjat kuluvat äänikirjoina videoiden tai iltasatujen korvikkeena. E-kirjojen osuus lasten- ja nuortenkirjallisuuden myynnistä oli alkuvuonna vain kolme prosenttia.
Tietokirjoissakin painetun kirjan osuus oli vahva, 72 prosenttia. Äänikirjojen osuus tietokirjamyynnistä oli vain 22 prosenttia, vaikka tietokirjakategorian eniten myyvät lajit kuten elämäkerrat ja muistelmat ovat suosittuja äänikirjapalveluissa ja helposti äänikirjoina omaksuttavissa. Tietokirjallisuuteen kuuluva true crime -genre on kokenut paluun juuri äänikirjakysynnän vetämänä.
Varsinkaan pienemmät kustantamot eivät tee läheskään kaikista nimikkeistään äänikirjaa.
Äänikirjojen myynti on kasvanut viime vuodet vauhdikkaasti. Tämän vuoden alkupuolella kasvua tuli 57 prosenttia. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden äänikirjamyynti laski, minkä selittänee suurimman Suomessa toimivan kuukausimaksupalvelun Bookbeatin vuosi sitten keväällä koululaisille suuntaama ilmaiskampanja.
Kaunokirjallisuuden äänikirjamyynti kasvoi 86 ja tietokirjallisuuden 66 prosenttia.
Myös painettujen kirjojen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, viisi prosenttia. Kaunokirjallisuuden myynti painettuina kirjoina kasvoi kahdeksan, tietokirjallisuuden laski yhden prosentin. Kustantamoiden yleisestä kirjallisuudesta saama euromäärä kasvoi tammi-kesäkuussa yhteensä peräti yli 14 prosentilla, kun yhteen lasketaan kaikkien formaattien myynti.
Ensimmäisen vuosipuoliskon lukuja tarkastellessa pitää muistaa se, että kirjamyynti painottuu voimakkaasti loppuvuoteen. Kuukausimaksupalveluita käytetään tasaisesti ympäri vuoden, ja kesän loma-aika lisää ainakin osalla käyttäjistä niiden käyttöä. Digipalveluiden käyttö on käyttäjän omaa käyttöä, kun taas painettuja kirjoja ostetaan paljon lahjaksi.