Käsikirjoituslöytö: Koskela olikin savolainen

Suomalaisen kirjallisuuden kaanon voisi näyttää tyystin toiselta, jos Väinö Linna olisi pitäytynyt alkuperäisessä suunnitelmassaan, osoittaa tänään julkisuuteen tullut käsikirjoituslöytö. Myöhemmin Tuntemattomana sotilaana tunnetun romaanin varhaisessa käsikirjoituksessa vänrikki, myöhemmin luutnantti Vilho Koskela viäntää leveää savon murretta.

Kyseessä saattaa olla Linnan heti sodan jälkeen kirjoittama sotaromaanin varhaisversio, josta hän on maininnut Suomen Sosialidemokraatin ja Suomen Kuvalehden haastatteluissa vuonna 1955 Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen. Myöhemmin Linna ei enää ”muistanut tai halunnut muistaa” käsikirjoitusta, kuten kirjallisuudentutkija Yrjö Varpio huomauttaa Väinö Linnan elämä -teoksessaan.

Käsikirjoitus löytyi Tampereen Käpylässä sijaitsevan kaksikerroksisen omakotitalon välipohjasta. Se oli pakattu ruskeaan kirjekuoreen, jonka päälle oli kirjoitettu ”Luonnoksia”.

Kyseessä onkin kokoelma hajanaisia sotajuttuja, joiden joukossa on kuitenkin myös sittemmin Tuntematon sotilas -nimellä ilmestyneen romaanin avainkohtauksia, esimerkiksi Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivän vietto.

Huomionarvoisinta käsikirjoituslöydössä on se, että myöhemmin Vilho Koskelaksi muuttunut hahmo edustaa käsikirjoituksessa savolaisheimoa. Hahmon nimikin on Vilho Savolainen. Esittäytyessään silmälasipäiselle vänrikille hän kertoo olevansa savolainen Savosta ja syövänsä nautaa.