Kansallissuomentaja ei istu kirjalliselle äänilevylle – Juhlavalikoiman kansi vinkkaa Otto Mannisen asemasta suomalaisen kirjallisuuden tekijänä

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Otto Manninen saattoi olla suomalaisista runoilijoista teknisesti taitavin. Hänen runoissaan tulee tiuhaan vastaan kohtia, joita tuntuu sommitellut piilosanan laatijan mentaliteetilla. Mitan Manninen hallitsi suvereenisti, ja riimittelyssä hän esitteli virtuaalisuuttaan.

Taito näkyy paitsi Mannisen omassa runotuotannossa myös suomennoksissa. ”Homeroksen” Iliaan ja Odysseian mitalliset suomennokset lienevät niistä tunnetuimmat, mutta Manninen suomensi myös Runebergiä, Goetheä, Ibseniä, Heinea, Molièrea

Vaikka Otto Mannisen ensisijaisena epiteettinä käytetään usein runoilijaa, suomenkielisen kirjallisuuden kannalta merkittävämpää oli hänen toimintansa maailmankirjallisuuden suomentajana. Ei ole liioiteltua kutsua O. Mannista kansallissuomentajaksi.

Otto Mannisen syntymästä tuli elokuun puolivälissä kuluneeksi 150 vuotta. Vähänlaisesti nähtiin viirejä, konfetteja tai torvisoittoa.