Kaksi kuvaa Aino Marsio-Aallosta ja hänen maineikkaasta miehestään

Alvar Aallon kasvokuva oli viidenkymmenen markan setelissä. Aino Aalto muistetaan helposti pinottavista juomalaseista.

Vaikkei todellisuus aivan näin kärjistetty olekaan, Aino Marsio-Aalto oli pitkään lähinnä ”rouva Alvar Aalto”. Tilanne on muuttunut vuonna 2004 ilmestyneestä Arne Heporaudan toimittamasta Aino Aalto -kirjasta alkaen, erityisesti viime vuosina, jolloin maailmalla ja meilläkin on etsitty valokeilaan naisia, jotka ovat jääneet patriarkaalisessa maailmassa ja historiankirjoituksessa miesten varjoon.

Suomen tietokirjailijoiden entisen toiminnanjohtajan Jukka-Pekka Pietiäisen taannoisen selvittelyn mukaan Alvar Aalto on se suomalainen, josta on kirjoitettu eniten kirjoja – enemmän kuin Suomessa kirjojen kohteeksi vuodesta toiseen nousevasta C. G. E. Mannerheimista tai kansainvälisestä soittolistasuosikista Jean Sibeliuksesta.

Siksikään ei ole lainkaan kohtuutonta, että tänä syksynä Aino Aalto -kuva täydentyy ainakin kahden kirjan voimin.