Kafkan Praha, Prahan Kafka

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ensin kävin Kafkan haudalla Žižkovin juutalaisella hautausmaalla. Oli sortsikeli muttei helteistä niin kuin reilut yhdeksäntoista vuotta sitten, jolloin näin haudan edellisen kerran.

Hauta osoitti Kafkan kuolleen.

Viimeisenä matkapäivänä menin Franz Kafka -museoon. Kahdesta syystä: Ensinnä Kari Häkämies oli mainostanut museon lähellä olevaa kapakkaa. Siitä ymmärsin, että Prahassa on Kafka-museo. Sitä, mitä Prahassa on tapahtunut sitten kesän 1995 ja ensimmäisen Prahan-matkani, en tiedä todeksi. Toiseksi lennon lähtöä odotellessa oli aikaa ja olin hotellin matkalaukkuhuoneeseen jättämisen sijaan ottanut olalleni putkikassin, joka painoikin olettamaani enemmän. Museo tarjosi lepoa olkapäälle.

Museot ovat toista kuin uuskriittinen kirjallisuudentutkimus. Niissä kirjailija on olemassa, eivät vain teokset. Kafka-museo tosin ei pyri herättämään Franz Kafkaa eloon, eläväksi, vaan korostaa päähenkilönsä kompleksisuutta.

Urheilumuseot esittelevät sankareidensa keihäitä, piikkareita, numerolappuja ja mitaleita. Kafkalta on esillä vain kirjeitä isälle ja rakastetuille sekä sairauslomapyyntöjä työnantajalle Arbeiter-Unfall-Versicherungs-Anstaltille.