Juli Zehin menestysromaani on inhimillisyyden korkea veisu
Kotimaassaan Saksassa valtavan suosittu Juli Zehin Yli-ihmisiä (suom. Anne Kilpi, Huippu 2023) on aikalaisromaani jättimäisellä A-kirjaimella. On koronaa, äärioikeistolaisuutta, maaseudun kurjistumista, ilmastonmuutosta, työsuhteen muuttumista yksinyrittäjyydeksi ynnä muuta 2020-luvun aikaa ja sen kuvaa.
Berliiniläinen mainostoimistotyöntekijä Dora saa koronapandemian alettua tarpeekseen niin Saksan pääkaupungista kuin miesystävästään, joka muuttuu hetkessä ilmastonmuutosaktivistista korona-aktivistiksi. Dora hankkii talon ja siihen kuuluvan 4000 neliömetrin suuruisen alueen, pakkaa kimpsunsa ja koiransa ja muuttaa Berliiniä ympäräivän Brandenburgin osavaltion maaseudulle 284 asukkaan kylään.
Alkaa uudenlaisen elämänmuodon opettelu.
Eikä aikaakaan, kun näyttämölle astuu romaanin toinen päähenkilö, Doran naapuri, joka aloittaa keskustelun haukkumalla ja pahoinpitelemällä Doran koiran, ”vitun piskin”, joka on käynyt tonkimassa hänen perunamaataan. Hän esittäytyy olevansa sikäläinen kylänatsi.
Draaman lakien mukaisesti siitä alkaa heidän epätodennäköinen ja Tinderin algoritmien vastainen ystävystymisensä.
Kun romaania ryhtyy jälkikäteen pohtimaan, ei voi olla hämmästelemättä sitä, kuinka koetelluin viihdekeinoin Zeh on sen rakentanut. Tuolla kirjailija hauskuttaa maalais- ja tuolla kaupunkilaisstereotyypeillä, tässä rakentaa empatiaa.
Karskit maalaiset järjestävät hyvien ihmisten juhlat ja osoittautuvat sydämiltään kultaisiksi. Ja ai kuinka taidokas on toivon rakentaminen lukijan mieleen ennen kuin matto vedetään jalkojen alta!
Hämmästellä tätä täytyy siksi, että romaania lukiessa asetelmat eivät vaivaa. Syyttää eli kiittää tästä saa Zehin kerrontaa ja kieltä, jonka Anne Kilpi on tuonut sulavaksi suomeksi. Kiinnostus etenkin kahta päähenkilöä kohtaan pysyy yllä, ja sivut kääntyvät sutjakasti.
Helpossa lähestyttävyydessä lienee myös syy romaanin myyntimenestykseen. Yli-ihmisiä eli alkukielellään Über Menschen – saksankielisessä nimessä vinkataan silmää Friedrich Nietzschen yli-ihmiselle (Übermensch) – oli vuoden 2021 alkupuoliskon myydyin ja koko vuoden toiseksi myydyin kirja Saksassa. Suomessakin romaani näkyy Jukka Koskelaisen Helsingin Sanomiin kirjoittaman arvostelun myötä nousseen ainakin kirjastohitiksi.
Enkä ihmettele.
Ja syytä onkin. Zehin ihmisyyden ja ystävällisyyden sanoma on universaali ja polarisoituneessa twittermaailmassa kovin tarpeellinen.
Juli Zehin (s. 1974 Bonnissa) kirjailijanura alkoi näyttävästi. Vuonna 2001 ilmestynyt esikoisromaani Kotkia ja enkeleitä palkittiin Saksassa Deutscher Buchpreisin edeltäjällä Deutscher Bücherpreisilla parhaana esikoisteoksena. Se on käännetty ainakin kolmellekymmenelleviidelle kielelle. Helen Taavilan suomennos ilmestyi Tammen kustantamana vuonna 2004.
Sittemmin suomennosrintamalla on ollut hiljaista ennen kuin Anne Kilpi tarttui Zehiin.
Kiinnostus Yli-ihmisiä kohtaan näkyy synnyttäneen ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoihin varausjonon kirjastoyhteenliittymän ainoaa Kotkia ja enkeleitä -romaanin kappaletta kohtaan.
Voisipa uumoilla, että Yli-ihmisiä-romaanin lukeneet voisivat haluta lukea myös muuta Zehin tuotantoa, ainakin vuonna 2016 Saksassa ilmestyneen Unterleuten-romaanin, joka sekin sijoittuu parinsadan asukkaan brandenburgilaiskylään ja on ollut kotimaassaan kaupallinen hitti. Myös tänä vuonna ilmestyneessä Zwischen Welten -romaanissa, jonka Zeh on kirjoittanut yhdessä kirjailja-mainostoimittaja Simon Urbanin kanssa, naispuolinen päähenkilö asuu Brandenburgin maaseudulla.
Niin asuu Zeh itsekin.