Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Juhlaraha ei ole taiteen paikka

Blogit Kirjailijan päiväkirja 25.4.2017 15:09
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Itsenäisyyden vuosikymmenet -rahasarjan ensimmäisestä osasta leimahti nopea somekohu. Suomen itsenäisyyden satavuotisuutta juhlistavan rahasarjan ensimmäisen kolikon klaavapuoli esittää valkoisten suorittamaa joukkoteloitusta.

Tarkemman selitelmän mukaan: ”Vasemmalla on kaksi ihmishahmoa, joista sisimmäinen osoittaa pitkällä aseella oikealle. Keskeltä oikealle on seitsemän ihmishahmoa rivimuodostelmassa.”

Kuvalähteenä on mitä ilmeisimmin ollut tämä valokuva, jonka pohjalta rahan suunnittelija Ilkka Suuppanen on ryhtynyt hommiin.

Useat johtavat poliitikot ennättivät Twitteriin julistamaan rahan mauttomaksi tai sopimattomaksi.

Mutta eikö taiteen ominaisuuksiin kuulu, että se herättää keskustelua? Onko sisällissota julmuuksineen siivottava pois Suomen historiasta?

Vastaukset ovat selvät: Taiteen kuuluu herättää keskustelua. Sisällissotaa ja sen julmuuksia ei saa siivota pois historiankirjoituksesta.

Kirjailijat ovat vuosikymmenestä toiseen nostaneet esiin kipeissä historian vaiheissa toimineita yksilöitä. On näytetty ja tuotu iholle, miltä tuntuu katsoa kiväärinpiippua ja miltä tuntuu vetää liipaisimesta.

Taide muistuttaa myös historian niistä puolista, joita ei haluta muistella. Meidän on hyvä muistaa epätäydellisyytemme, sillä historiasta muistamme, mitä voi tapahtua, jos kansakunta kokee itsensä virheettömäksi.

Punavankien teloituksen nostaminen ensimmäisen itsenäisyyden satavuotisuutta juhlistavan arvopuolelle on hieno taiteellinen veto. Se on keskustelunavaus, joka sanoo rahan katsojalle: tämä on minun Suomeni, jota juhlin. Tämäkin on minun Suomeni.

Tiukasti se muistuttaa, että tälläkin hetkellä monelle kotimaa ei ole turvallinen paikka. Siellä voi joutua katsomaan asetta.

Juhlarahaan kuva-aihe on kuitenkin paitsi kontroversiaali myös sopimaton. Juhlaraha ei ole taidetta vaan institutionalisoitua hymistelyhistoriaa. Jos juhlarahassa porvari teloittaa työläisen, se antaa viestin: juhlimme sitä, että ammuimme osan kansalaisista. Se väittää, että joukkoteloitukset ovat juhlan aihe. Jotkut tuon väitteen allekirjoittavat, enemmistö tuskin.

Juhlaraha ei ole leikin paikka. Se ei ole taiteen paikka.

Myös tulevien Itsenäisyyden vuosikymmenet -rahasarjan kolikoiden aihevalinnat ottavat kantaa valitsemalla ei-ilmeisimpiä kohteita. Rahoissa esitellään muun muassa sotalapsia, Merikosken voimalaitosta, pakettipeltoa ja Helsingin juhlaviikkojen Huvila-telttaa.