Juha Hurme nylki Jarkko Laineen
Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset -romaani on saanut Jarkko Laine -palkinnon.
Jarkko Laine -palkinto poikkeaa suurista kirjallisuuspalkinnoista siinä, että se myönnetään joka toinen vuosi jollekin kahden edellisvuoden aikana ilmestyneelle teokselle. Mukana ovat Runeberg-palkinnon tapaan kaikki kirjallisuudenlajit.
Nyljettyjen ajatusten lisäksi loppusuoralla ehdolla olivat Hanneriina Moisseisen Isä, Markku Paasosen Pienet kalat syövät suuria kaloja ja Asko Sahlbergin Yö nielee päivät.
Viime vuonna ilmestynyt Nyljetyt ajatukset on saanut poikkeuksellisen paljon palkintoraatihuomiota. Se oli sekä Runeberg-palkintoehdokas että Suuren Journalistipalkinnon kärkitriossa. Runebergin voitti Joni Skiftesvik (Valkoinen Toyota vei vaimoni), Suuren Journalistipalkinnon kirjasarjan toinen viime vuoden palkintoraatisuosikki Tommi Kinnunen (Neljäntienristeys).
Hurmeen teos on kaikkea muuta kuin trendikäs. Se on soutu- ja keskusteluromaani, jossa käsitellään laajasti taidetta.
Vai onko se sittenkin trendikäs? Jarkko Laine -palkintoraati huomauttaa, että esseistinen romaanikerronta on ollut viime aikoina nousussa. Nyljetyt ajatukset on ilman muuta persoonallinen taideromaani, joka kirjaimellisesti soutaa syvällä suomalaisuudessa ja kulttuurissa.
Miltä kotimainen kaunokirjallisuus näyttää kahden vuoden otannan perusteella, Jarkko Laine -palkintoraadin puheenjohtaja Tapani Ruokanen?
”Suomalainen kaunokirjallisuus näyttää voivan oikein hyvin. Hyviä ehdokkaita palkinnon saajaksi oli useita, ykkösketjua kaikki. Elinvoimainen kirjallisuus merkitsee elinvoimaista suomalaista kulttuuria – sen koti on kielessä.”
Jarkko Laine -palkinto myönnetään ”haastavalle” kaunokirjalliselle teokselle. Kuinka raati määritteli ”haastavan”, ja miksi tällainen rajaus?
”’Haastava’ on hiukan kulunut nykysuomen sana, valitan sitä. Ideana on ottaa mukaan rohkeasti sellaisiakin teoksia, jotka eivät ole aivan tavanomaisia muodoltaan ja sisällöltään. Kävimme läpi ja otimme listoille tavanomaisen suomenkielisen proosan lisäksi tietysti ruotsinkielisiä teoksia, runoutta ja sarjakuvaa. Keskustelimme paljon kielestä ja vaadimme teoksilta myös tässä suhteessa paljon. Haastavuus liittyy myös uuden luomiseen, menemiseen aiemmin tuntemattomille alueille, rohkeasti ja vanhoja muotoja rikkoen.”