Jo joka kuudes kirjaeuro tulee sähköisistä julkaisuista – kirjamyynti kääntyikin nousuun
Kirjallisuuden myynti kääntyi vuosikausia kestäneen laskun jälkeen nousuun viime vuonna. Suomen kustannusyhdistyksen vuositilastojen mukaan yleisen kirjallisuuden myynti kasvoi viime vuonna 3,2 prosenttia 151,5 miljoonaan euroon. Toisin tarkasteltuna: kirjamyynti palasi vuoden 2015 tasolle.
Luvut kuvaavat Suomen kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien euromääräistä myyntiä. Kustannusyhdistyksen sata jäsentä edustavat 80 prosenttia Suomen kirja- ja oppimateriaalimarkkinoista. Tässä on tarkasteltu vain yleisen kirjallisuuden (ei oppimateriaalien) myyntejä.
Myös suurimpien kirjakauppojen kirjamyynti kasvoi viime vuonna. Jo vuoden alussa Kirjakauppaliitto kertoi, että Suomalaisen, Akateemisen, Info-ketjun ja Adlibriksen kirjamyynti kasvoi viime vuonna 5,4 prosenttia. Kirjakauppojen luvussa ovat mukana myös ulkomaiset kirjat, joiden myynti kasvoi keskimääräistä enemmän.
Tieto kustantamoiden kirjamyynnin kasvusta on sikäli ilahduttava ja yllättävä, että alkuvuodesta Suomen kustannusyhdistys julkaisi logistiikkataloilta ja suurimmilta kustantamoilta kerättäviin tietoihin perustuvan neljännesvuositilaston. Tuo tilasto osoitti viime vuodelle 2,3 prosentin myynnin laskua.
Kustannusyhdistyksen vuositilastojen mukaan kovimmassa kasvussa edellisvuoteen verrattuna oli kaunokirjallisuus, jonka myynti kasvoi yli kymmenen prosenttia 35,6 miljoonaan euroon. Myynti ylitti vuoden 2014 tason. Tosin painettujen kirjojen osalta eurot jäivät alle vuoden 2015 myynnin.
Lasten- ja nuortenkirjojen myynti kasvoi 3,6 prosenttia 27,4 miljoonaan euroon eli yli vuoden 2015 tason. Tietokirjamyynti kasvoi pari prosenttia 83,0 miljoonaan euroon, mikä niin ikään ylittää vuoden 2015 tason.
Yleisen kirjallisuuden myynti painettuina kirjoina jatkoi laskuaan. Miinusta kertyi 1,8 prosenttia. Sen sijaan sähköisten julkaisujen myynti kasvoi 39,5 prosenttia ja oli jo 25,1 miljoonaa euroa.
Jo joka kuudes kustantamojen yleisen kirjallisuuden myynnistä saama euro tulee sähköisistä julkaisuista. Sähköisten julkaisujen myynti on jo lähes viisinkertainen pokkarimyyntiin verrattuna.
Sähköisten julkaisujen sisällä ehdottoman valtaosan euroista tuo Ammatillinen digikirjasto. Se on verkon kautta käytettävä kokonaisuus, johon sisältyy merkittävä määrä muutakin aineistoa ja toimintoja kuin yksittäisten kirjojen luku- tai kuunteluoikeuksia. Ammatillinen digikirjasto toi 19 miljoonaa euroa sähköisten julkaisujen 25,1 miljoonan euron kokonaispotista.
Sähköisten julkaisujen kuluttajapuolella erityisen kovassa vedossa ovat ladattavat äänikirjat, joita myydään paitsi nimikekohtaisesti myös viime vuonna vahvasti jalansijaa ottaneiden kuunteluaikapalveluiden kautta.
Ladattavien äänikirjojen buumi näkyy myös tarjonnassa. Viime vuonna kustannusyhdistyksen jäsenkustantamot julkaisivat 424 yleisen kirjallisuuden nimikettä ladattavana äänikirjana, kun edellisvuonna nimikemäärä oli 272 kappaletta ja vuonna 2015 vain 82 kappaletta.
Vastaavasti fyysisten eli käytännössä usein cd-levyillä julkaistujen äänikirjojen kappalemäärä laski edellisvuoden 86:sta viime vuoden 49.ään.
Äänikirjan tekeminen vaatii omaa tuotantoa, kun taas e-kirja syntyy tekstipohjaisesta teoksesta melkeinpä nappia painamalla. Tämä näkyy myös e-kirjojen nimikemäärissä: viime vuonna ladattavana sähkökirjana julkaistiin 1182 yleisen kirjallisuuden nimikettä.
