Jännityskirjailijat ilmiantavat suosikkidekkarinsa
”Suosikkidekkarini on Dorothy Sayersin Murder Must Advertise (suomeksi Mainosmurha). Pidän Sayersista, ja tämä on hänen paras Wimsey-kirjansa”, perustelee kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.
Alkavan Dekkariviikon kunniaksi pyysin neljää aktiivista suomalaista rikoskirjailijaa kertomaan suosikkidekkarinsa. Jo kuusi Karl Axel Björkin tutkimuksista kertovaa historiallista rikosromaania kirjoittaneen Hämeen-Anttilan valinta edustaa arvoitusdekkarin kultakautta. Sayersin esikoisdekkari Kuka ja mistä? ilmestyi vuonna 1923, Mainosmurha on vuodelta 1933 (suomennos 1938).
”Koska kirjoitan historiallisia dekkareita, pidän vanhoista, ’esiteknisistä’ salapoliisikirjoista, joissa päähenkilön harmaat aivosolut ovat pääroolissa”, Hämeen-Anttila taustoittaa valintaansa.
Hänen juuri painosta tulleessa Björk-romaanissaan Kirkkopuiston rakastavaiset on edetty maaliskuuhun 1922. Björk on palannut Suomeen ja joutuu taas kaivautumaan ihmismielen mustiin syövereihin.
Hämeen-Anttila lupaa, että Björkiä on tulossa lisää.
”1920-luvussa riittää kuvattavaa, ja päähenkilön elämä on hyvin kiinnostavassa vaiheessa. Mutta tässä välissä teen kuitenkin autofiktio-essee-kirjan, johon tulee myös piirroskuvitustani”, hän paljastaa.
”Sommittelunsa, tyylinsä ja rakenteen puolesta voisin valita minkä tahansa Jo Nesbøn dekkareista. Valitsen kuitenkin kirjan, jonka vaikutus on ollut pitkäaikaisin: Colin Dexterin The Remorseful Day (suomeksi Katumuspäivä, joka kadottaa nimen pointin) oli kirja, jossa jouduin kohtamaan rakastamani komisario Morsen kuoleman”, sanoo Siri Kolu.
Monipolinen Kolu lienee parhaiten tunnettu Me Rosvolat -lastenkirjoistaan, mutta viimeistään yhdessä Salla Simukan kanssa kirjoittamallaan Kontakti-trillerillä hän liittyy jännityskirjailijoiden joukkoon. Kontakti on julkaistu kirjailijanimellä S/S Urst.
Dexterin vuonna 1999 ilmestynyt ja seuraavana vuotena suomennettu teos on Kolulle isänsurmaromaani.
”Tarinan moraalikoodin vartija, juonen aukikehrääjä ei olekaan ikuinen olento. Myös hänet voi menettää”, Kolu sanoo.
S/S Urstin trilleritrilogian toisen osan kirjoitustyö on parhaillaan käynnissä. Koordinaatti-nimen saavan kakkososan on tarkoitus ilmestyä syksyllä 2020.
Pekka Hiltusen suosikkidekkari on tanskalaisen Peter Høegin läpimurtoteos Lumen taju (1992, suom. 1993).
”Se on poikkeuksellisen taitavasti ja syvästi kirjoitettu trilleri ja oli aikoinaan sitä ensi kertaa lukiessani ravisteleva kokemus. Høeg kuvaa niin hyvin päähenkilöä Smillaa ja muita henkilöitä, ja tarinaan nivottu Grönlanti-tieto kiehtoo ja hätkähdyttää.”
”Kirjan puristava tunnelma ei tule vain rikoksista vaan ihmisten ahdistuksesta, talvisen Kööpenhaminan märästä koleudesta ja tietysti kaikesta lumen ajattelusta”, Hiltunen perustelee.
Suosikkikirjaankin kuuluu epätäydellisyys.
”Muistan, millainen pettymys kirjan loppuvaihe oli. Høeg ei saanut kaikkia upeasti ilmaan heittämiään palloja kunnolla kiinni, ja lopussa on turhaa kiirehtimistä ja trilleriformaatin muovista makua.”
Hiltunen kertoo lukeneensa sittemmin kirjaa uudelleen sieltä täältä muttei ole lukenut sitä uudelleen kokonaan läpi.
”Säästelen sitä vaiheeseen, jolloin huomaan, että en muista tapahtumista enää paljon ja saan nauttia siitä melkein kuin uudesta löydöstä.”
Hiltuselta ilmestyy alkusyksyllä Studio-trillerisarjan neljäs kirja. Sen nimi on Syvyys.
Tapani Bagge on tuottelias niin rikoskirjailijana kuin kirjailijana muutenkin. Tänä vuonna häneltä on ilmestynyt lakimies Onni Syrjäsen kootut koettelemukset sisältävä Hautakiven varjo, Apassit-sarjan lastenjännäri Katoava muumio ja 1800-luvun nälkävuosien tavarantasaajan ja vankikarkurin Gabriel Sutkin muistelmateos Maantien kutsu.
”Elokuussa ilmestyy Elviira Noir -sarjan kolmas rikosromaani Pitkä kosto ja Ukulele-etsivä Nana -lastendekkarisarjan ensimmäinen kirja Pohjoisen pikavuoron arvoitus. Syksyllä tulee vielä artikkelikokoelma Rikoksen poluilla – ja muillakin”, Bagge luettelee.
Suosikkidekkarikseen hän nostaa Hugo Nousiaisen Yöpäivystäjät vuodelta 1949.
”Nousiainen oli ensimmäinen kotimainen realistisen poliisiromaanin tekijä ja kansainvälisestikin edellä aikaansa. Yöpäivystäjät on yhden yön romaani, joka kuvaa hienosti rikostutkijoiden työtä ja elämää sodanjälkeisessä Helsingissä. Nousiainen oli rikospoliisi, joten hän tiesi mistä kirjoitti. Ikävä kyllä hän kuoli sydänkohtaukseen jo 44-vuotiaana.”
Kirjakauppaliiton organisoimaa Dekkariviikkoa vietetään 10.–16.6.2019.