Jaan Kross palautti virolaisille kielletyn historian – sata vuotta klassikon syntymästä
Helmikuun 19. päivänä vuonna 1920 syntynyt Jaan Kross lienee Viron merkittävin kirjailija. Maansa historiaa romaaneissaan käsitellyt Kross on arvostettu paitsi kotimaassaan myös kansainvälisesti. Krossin tuotantoa on saatavilla hyvin myös suomeksi, ja Krossista on ilmestynyt myös Juhani Salokanteleen kirjoittama elämäkerta Sivistystahto (WSOY 2008).
Krossin satavuotissyntymäpäivän lähestyessä pyysin Juhani Salokannelta avaamaan Krossin merkitystä.
Miksi kannattaisi tutustua Jaan Krossin tuotantoon?
”Meidän on syytä tuntea eteläisen naapurimaamme historia, ja Krossin romaanit avaavat sen loistavalla ja mukaansatempaavalla tavalla 1500-luvulta alkaen. Krossin henkilöhahmojen kautta tutustumme myös virolaiseen luonteeseen. Se poikkeaa omastamme.”
Mistä teoksesta Krossiin tutustuminen kannattaisi aloittaa?
”Kyllä paras aloitus on Keisarin hullu, traaginen tarina 1800-luvun alun sankarihahmosta. Se näyttää Krossin kertojantaidot ja luo kuvaa koko tuon aikakauden hengestä. Jos toisen maailmansodan mukanaan tuomat Viron miehitysten ajat askarruttavat, voi aloittaa vaikka romaaneista Paikallaanlento tai Mesmerin piiri sekä Krossin muistelmista Rakkaat kanssavaeltajat. Suomen ja Viron kovin erilaiset kohtalot sotavuosina selittävät paljon maidemme ja mentaliteettimme eroista.”
Mainituista teoksista Salokannel on suomentanut Keisarin hullun (WSOY 1982) ja Mesmerin piiri (WSOY 1997). Paikallaanlennon on suomentanut Jouko Vanhanen (WSOY 1999), Rakkaat kanssavaeltajat samoin Vanhanen (WSOY 2005, teoksen II osa WSOY 2010).
Mikä on Jaan Krossin merkitys Virossa toisaalta kirjallisuushistorialliselta kannalta ja toisaalta nykylukijoiden keskuudessa?
”Kross palautti Viron kirjallisuuteen Stalinin aikana kielletyn lyriikan vapauden ja eleganssin – hänhän aloitti runoilijana. Prosaistina hän palautti lukijoilleen niin ikään kielletyn virolaisten oman historian. Mestarin yhteiskunnallinen merkitys oli siis suuri, mutta tuotannon taiteellinen taso takaa sen kestävyyden. Kross on klassikko, jota luetaan edelleenkin. Uusia painoksia on jatkuvasti saatavilla.
Joulukuussa tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen 1900-luvun historiaa romaanien kautta kuvanneen Väinö Linnan syntymästä. Taustoiltaan kouluja käymätön maalaispoika Linna ja oppinut pääkaupunkilainen Kross ovat erilaisia, mutta toisaalta kumpikin on oman maansa kirjallisuuden ehdottomia merkkitekijöitä. Missä mielessä Krossia ja Linnaa voi rinnastaa, missä mielessä taas ei?
”Molempia luonnehtii sana ’sivistystahto’. Myös Linna oli lukenut mies ja omaperäinen ajattelija, mutta klassista sivistysihannetta nämä kaksi lähestyivät eri tahoilta. Kross oli koulut käynyt kaupunkilaispoika, Linna taas maaseudun kasvatti ja sen arvot sisäistänyt sinnikäs itseopiskelija.”
”Eroa on myös molempien klassikoiden kansallisessa merkityksessä. Kross rohkaisi virolaisia vaikeana aikana – ja sen yli päästiin. Linna uudisti teoksillaan kokonaisen yhteiskuntakäsityksen vuosikymmeniksi. Koko kansalle äänen antavana klassikkona – ja koko kansan lukusuosikkina – Linnaa vastaa Virossa A. H. Tammsaare (1978–1940).”
”Kross on siis enemmänkin sivistyneistön kirjailija, mutta tämä ei tarkoita ahdasta lokerointia. Virolaisuus oli niin suuressa ahdingossa, että se säilyi vain jos sen eliitti säilyi. Ja Jaan Krossin romaaneissaan kuvaamat huippulahjakkuudet eivät ole vain poikkeusyksilöitä, vaan kyllä heillä on syvälle yltävät juuret omassa maaperässään.”