Islannin pahin murhaaja ja muita uusia tuttavuuksia

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Siinä hän istuu vierelläni, hytisee yllättävästi kylmenneessä Berkeleyn alkuillassa ja haikailee tupakkaa. Yrsa Sigurdardóttir, Islannin pahin murhanainen. Hänen uusimmassa suomennetussa romaanissaan Pyörre (suom. Tuula Tuuva, Otava 2018) ruumiita tulee muutamassa päivässä moninkertaisesti siihen verrattuna, mitä Islannissa yhden keskimääräisen vuoden aikana murhataan ihmisiä.

Kalifornialaisen yliopistokaupungin varsin kansainvälisillä kirjamessuilla olemme juuri osallistuneet pahuutta käsittelevään paneelikeskusteluun ja puhuneet tästäkin: on niin hankalaa olla pieni kansa ja riittävästi realismissa pysyttelevä rikoskirjailija.

”Jos tekisin ruumiita tilastojen perusteella, joutuisin kirjoittamaan miesjoukon, joka juo liikaa Koskenkorvaa ja aamulla ihmetellään, miksi Pertsalla on puukko lapaluiden välissä”, olen sanonut ja lisännyt sujuvasti, että jouduin sijoittamaan Ilta on julma -trillerini Lontooseen, koska päähenkilö on pankkiiri eikä Suomessa, niin, ole pankkiireja.

 

Liioittelua, Pohjoismaiden mytologisointia.