Houellebecqin pää
”Eurooppalaisen nykytaiteen biennaalin Manifesta pyrkii reflektoimaan kriittisesti Euroopan muuttuvaa kulttuurista dna:ta.”
Yhdettätoista kertaa järjestettävä nykytaidekatselmus järjestetään joka kerta eri kaupungissa. Tänä vuonna on Zürichin vuoro isännöidä näyttelykokonaisuutta. Viime viikon lauantaina avatun Manifesta 11:n otsikkona on ”What People Do For Money?”
Kuvataiteilijoilla samoin kuin näyttelykokonaisuuden kuratoineella saksalaisella Christian Jankowskilla tuntuu olleen melkoisia vaikeuksia pysyä aiheessa. Osassa teoksia vaatii melkoista taiteellista luovuutta keksiä, kuinka ne sivuavat Mitä ihmiset tekevät rahasta? -aihetta. Mukana on toki myös unkarilaisen Kriszta Nagyn sanokaamme vaikkapa Hennes&Mauritzin bikinimainosta mukaileva valokuva, jonka vieressä lukee ”I am a Contemporary Painter.”
Rahasta voi vaikkapa antaa päänsä kaiken kansan ihmeteltäväksi. Niin on tehnyt Manifestan vetonauloihin kuuluva ranskalaiskirjailija Michel Houellebecq. Houellebecq on osallistunut Manifestan osaprojektiin, jossa ulkomainen nykytaiteilija tekee teoksen yhdessä zürichiläisen ”isännän” kanssa. Isännäkseen Houellebecq on valinnut zürichiläisen Hirslanden-klinikan lääketieteellisen johtajan Henry Perschakin.
Houellebecqille tehtiin klinikalla täydellinen terveydentilakartoitus. Manifesta 11:n satelliittinäyttelyssä Hirslanden-klinikalla pääsee seuraamaan kirjailijan sydämenlyöntejä ja verenkiertoa. Valitettavasti tuo näyttelyn osa oli suljettu vierailupäivänäni, joten jouduin tyytymään toisessa pääasiallisessa näyttelypaikassa aivan kaupungin keskustassa Helmhausissa esillä oleviin kuviin Houellebecqin päästä.
Melkoinen selfie, taiteilijan omakuva 58. ikävuodelta.
Totta kai Houellebecqin teos osallistuu keskusteluun taiteilijan persoonan merkityksestä samoin – joskin mielestäni oivaltavammin – kuin Nagyn bikinimallikuva. Silti en voi olla hykertelemättä ajatukselle siitä, että saadessaan kutsun osallistua näyttelyyn, joka ”pyrkii reflektoimaan kriittisesti Euroopan muuttuvaa kulttuurista dna:ta”, Houellebecq on ajatellut, että otetaanpa sitten paitsi dna-näytteet myös kaikki muu mahdollinen mahdollisimman kalliilla klinikalla, pannan näytteille ja kääräistään vielä rahat.
Sellaista ihmiset tekevät rahasta.