Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Hittikirjallisuus saa oman festarinsa – Kirjasarja sai alkunsa kiropraktikolla

Blogit Kirjailijan päiväkirja 3.8.2017 10:12
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Lauantaina Helsingissä järjestetään ensimmäinen nuorten aikuisten kirjallisuuteen keskittyvä tapahtuma Hel-YA!

YA-kirjallisuus – niin sitä on suomessakin alettu kutsua –, tarkoittaa suoraviivaistetuimmillaan kirjallisuutta, joka on suunnattu 14–21-vuotiaille. Niin käsitteen määrittelee esimerkiksi englanninkielinen Wikipedia. Käytännössä YA-kirjallisuus on kuitenkin tarkkarajaisempi mutta vaikeammin määriteltävä käsite. Usein siihen esimerkiksi liitetään kuuluminen johonkin kirjallisuuden populaarigenreen.

Kuinka sinä määrittelet, YA-kirjallisuuden, Hel-YA!-tapahtumassakin esiintyvä, YA-kirjoihin erikoistunut kirjailija Elina Rouhiainen?

”YA on kirjallisuutta, jota lukevat teini-ikäiset ja sitä vanhemmat ja jossa keskitytään tietyn ikäisiin henkilöhahmoihin heidän omalla ikätasollaan. Näkökulma on siis ainakin suurimmaksi osaksi teini-ikäisten. YA ei itsessään ole genre, vaikka sitä sellaisenakin voidaan pitää. YA-kirjallisuus voi olla mitä tahansa genreä: scifiä, kauhua, maagista realismia.”

Miksi kirjoitat juuri YA-kirjallisuutta?

”Kirjoitan sitä mitä itsekin luen. Rakastan YA:n raikkautta, toiveikkuutta ja rohkeutta. Samassa tarinassa voi olla hauska, herkkä ja totaalisen badass. Ehkä kirjoitan nuorista ihmisistä myös siksi, että minulla on sanottavaa nuoremmalle itselleni. Se on ikä, jolloin monet asiat tapahtuvat ensimmäistä kertaa.”

”Maailmalla YA:han on hakeutunut paljon erityisesti vähemmistöjen edustajia, enkä usko, että se on sattumaa. YA:ssa ei tarvitse yrittää olla samalla tavalla uskottava kuin taideproosan puolella. Oma taustani on Vantaan vuokralähiöissä eli siis hyvin kaukana kulttuuripiireistä.”

Minkä verran kirjoittaessasi ajattelet lukijakohderyhmääsi – olkoonkin, että YA-kirjoja luetaan ydinkohderyhmän ulkopuolellakin?

”En oikeastaan ajattele lukijoita kuin korkeintaan joidenkin viittausten kohdalla – on turha viitata Spice Girlsiin, jos iso osa lukijoista ei ollut vielä syntynyt heidän hittiensä aikaan. Sen sijaan ajattelen henkilöhahmojani ja heidän kokemusmaailmaansa. Muistan varsin hyvin, millaista on olla 16-vuotias, joten teinin nahkoihin solahtaminen ei ole suuri haaste. Toki välillä täytyy miettiä, missä määrin omat kokemukseni vastaavat nykyteinien kokemuksia.”

Elina Rouhiainen on syntynyt vuonna 1988. Hel-YA! tapahtumassa julkistetaan hänen viides romaaninsa Muistojenlukija, joka avaa Väki-trilogian. Aiemmin Rouhiainen on kirjoittanut neliosaisen Susiraja-sarjan (2012–2015).

Muistojenlukija sijoittuu Itä-Helsinkiin ja kustantajan esittelyn mukaan avaa näkymän Suomessa oleskelevien paperittomien siirtolaisten elämään.

Mistä Muistojenlukija ja samalla Väki-trilogia sai alkunsa?

Väki syntyi useammasta yksittäisestä ideasta, jotka alkoivat vähitellen kietoutua toisiinsa ja muodostaa yhden tarinan. Halusin haastaa itseni kirjoittamaan rohkeammin ja rehellisemmin. Opiskeluaikanani Erasmus-vaihdossa tulin kiinnostuneeksi Euroopasta ja siitä, keitä hyväksymme eurooppalaisiksi. Romanit ovat asuneet täällä satoja vuosia, mutta silti heitä ei pidetä ’meinä’.”

”Ratkaiseva hetki oli kuitenkin kiropraktikon vastaanotto. Niksautellessaan selkääni hän tuli kysyneeksi, tiedänkö mitä sana ’väki’ todella tarkoittaa. Kun vastasin, etten tiennyt, hän kehotti ottamaan selvää.”

YA-kirjallisuus ilmestyy huomattavan usein juuri trilogioina tai sarjoina. Kuinka tarkasti jo tiedät, mitä Väki-trilogian kolmannessa osassa tapahtuu?

”Tiedän pääpiirteet, mutta en välttämättä sitä, miten tilanteesta A päädytään tilanteeseen B. Loppu on hyvin selvästi mielessä – en voi kirjoittaa mitään ilman, että tietäisin alkua ja loppua.”