He ovat käännetyimmät suomalaiskirjailijat – Nykykirjailijat ohittavat Tuntemattoman sotilaan
Kuka onkaan eniten käännetty suomalaiskirjailija? Arto Paasilinnako se on, hänen kirjojaahan näkyi keskieurooppalaisissa kirjakaupoissa viime vuosikymmenillä? Aleksis Kivi vai Väinö Linna? Ei kun Sofi Oksanen tietysti!
Kaikki väärin. Vastaus löytyy kirjallisuuden vientikeskuksen FILI:n käännöstietokannasta, ja se kuuluu: Elias Lönnrot.
Kalevala on käännetty 56 kielelle, mikä tekee siitä selvästi laajimmin käännetyn suomalaiskirjan ja samalla Lönnrotista käännöskielten kuninkaan. Yli viidenkymmenen kielen ei yllä mikään toinen kirja eikä edes kukaan toinen kirjailija.
Mika Waltarin teoksia on käännetty 42 kielelle. Eniten on käännetty Sinuhe Egyptiläistä, jolle käännöskieliä on karttunut 40. Valtakunnan salaisuus on toiseksi eniten käännetty Waltari, 24 kielelle.
Waltaria laajemmalle on levinnyt Tove Janssonin tuotanto: 49 käännöskieltä. Janssonin käännökset jakautuvat useille nimikkeille. Eniten on käännetty Taikurin hattua (39 kieltä), Muumipeikkoa ja pyrstötähteä (37 kieltä) ja Taikatalvea (33 kieltä). Käännöskielistä yksi on luonnollisesti suomi.
FILI:n tilastot on päivitetty helmikuussa 2022, ja sen jälkeen on ilmestynyt uusia käännöksiä, joiden mahdollinen vaikutus ei ole mukana tämän jutun luvuissa. Esimerkiksi Janssonia on ilmestynyt vuoden 2023 aikana saksaksi (Bulevardi ja muita kirjoituksia) ja hepreaksi (Muumipapan urontyöt).
Nykykirjailijoista laajimmin käännetty on Sofi Oksanen, jonka teoksia on ilmestynyt 40 kielellä. Niistä suosituin on ollut Puhdistus (39 kieltä). Kun kyyhkyset katosivat -romaani on käännetty 26 kielelle.
Toiseksi käännetyin nykykirjailija on Salla Simukka, jonka nuortenromaani Punainen kuin veri on ilmestynyt 37 kielellä. Myös muut Lumikki-trilogian osat Valkea kuin lumi (33) ja Musta kuin ebenpuu (30) ovat kääntyneet laajalti.
Jansson ja Simukka hallitsevat lasten- ja nuortenkirjallisuuden käännösten listaa niin suvereenisti, että kymmenen käännetyimmän teoksen joukkoon mahtuu vain kolmas muu tekijä, Mauri Kunnas kirjallaan Joulupukki. Se on käännetty 27 kielelle. Kunnaksen tuotantoa on käännetty yhteensä 35 kielelle.
Seitsemän veljestä on käännetty 35 kielelle, Aleksis Kiven tuotantoa yhteensä 36 kielelle. Näillä luvuilla Kivi ei nouse kuin vasta kuudenneksi käännetyimmäksi suomalaiskirjailijaksi Lönnrotin, Janssonin, Waltarin, Oksasen ja Simukan jälkeen, yhdellä kielellä Mauri Kunnaksen edelle.
Mauri Kunnaksen kanssa 35 käännöskielessä on Arto Paasilinna. Paasilinnan eniten käännetty on Jäniksen vuosi (30 kieltä). Myös Ulvovaa mylläriä (26) ja Hurmaavaa joukkoitsemurhaa (24) on käännetty paljon.
Käännöstilastot näyttävät, kuinka kirjallisuuden kansainvälinen leviäminen on myyntityötä. Kirjallisuusagenttitoiminta on lähtenyt Suomessa liikkeelle vasta 2000-luvulla, joten nykykirjailijoiden teoksia on markkinoitu suhteessa aktiivisemmin kuin kotimaisen kirjallisuuden klassikoita Kiveä tai Väinö Linnaa aikanaan.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas on käännetty 24 kielelle, ja Linnan tuotantoa on käännetty yhteensä 28 kielelle.
Tuntematonta sotilasta laajemmin eri kielillä on saatavilla esimerkiksi Max Seeckin Uskollista lukijaa (31 kieltä), eikä Antti Tuomaisen Parantajakaan jää kuin yhden kielen päähän. Seeck ja Tuomainen (yhteensä 26 kieltä) ovat suomalaistekijöistä parhaiten päässeet mukaan pohjoismaisen rikoskirjallisuuden buumiin.
Yli kaksikymmentä käännöskieltä on aikuisten kaunokirjallisuudesta myös Selja Ahavan Taivaalta tippuvilla asioilla ja Emmi Itärannan Teemestarin kirjalla (molemmilla 22).
Aikuisten tietokirjallisuuden käännöslistaa hallitsee Suomi 100 vuotta -hengessä tehty Ilkka Taipaleen toimittama 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta (37 kieltä). Lotta Sonnisen Pieni pahan mielen kirja kohosi yllättäväksi hitiksi ja on saanut 27 käännöstä.
Lasten ja nuorten tietokirjoista käännetyin on Linda Liukkaan ensimmäinen Hello Ruby -kirja 24 käännöskielellä.