Finlandia-raadit paisuvat – tasapäistyvätkö ehdokaslistat?

Finlandia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat valitsevien lautakuntien jäsenmäärä kasvaa aiemmin käytössä olleesta kolmesta kuuteen.

Onko tuloksena tuplasti parempia Finlandia-ehdokkaita? Tokkopa.

Finlandia-ehdokaskuusikot ovat aina kohdanneet arvostelua, mikä on järjestelmään sisäänrakennettu ja toivottu piirre. Koska Finlandia-palkinnon tarkoitus on saada huomiota laadukkaalle kotimaiselle kauno-, tieto- sekä lasten- ja nuortenkirjallisuudelle, pieni nokittelu siitä, mitkä kirjat ymmärtämätön raati jätti tylysti ulkopuolelle, on itse asiassa vain toivottu osa Finlandia-hulabaloota: puheenaiheiksi nousee myös muutama muu laadukas teos kuin ehdolle asetettu kuusikko.

Parempia ehdokaskirjavalikoimia uudistuksella ei tavoitellakaan. Finlandioiden taustaorganisaatio Suomen Kirjasäätiö perustelee tiedotteessaan, että se ”haluaa tuoda valintaprosessiin laajempaa asiantuntijuutta sekä lisätä raatien moniäänisyyttä”.

Korulausahdus tarkoittaa, että raateihin halutaan kirjallisuuden sisäpiirin lisäksi kirjallisuuden harrastajia, innokkaita lukijoita elämän eri osa-alueilta.

Yleensä tällaisilla uudistuksilla tavoitellaan myös suurempaa huomiota, useampia sitoutettuja sidosryhmiä. Siksi ihmettelen, ettei ensimmäisissä kuusijäsenisissä raadeissa ole influenssereita, formulakuljettajia eikä tosi-tv-kiertolaisia. Ehkä tähän saadaan parannus ensi vuonna.

”Finlandia-ehdokasteokset ja niistä valikoituvat voittajat on tarkoitettu kaikkien suomalaisten iloksi. Koemme, että on tärkeää jo kirjojen valintavaiheessa antaa ääni useammalle lukijalle. Finlandia-lautakunnat tekevät suuren työn nostaakseen kotimaisesta uutuuskirjatarjonnasta esiin laadukkaat suosituslistat”, Suomen Kirjasäätiön pääsihteeri Elina Lahdenkauppi sanoo tiedotteessa.

Ehdokkaat ovat näköjään muuttuneet suosituksiksi. Ilmeisesti lopullisen voittajan valitsevat diktaattorit kuitenkin tekevät valintansa tästä raatien suosittelemasta kirjajoukosta.

Parantaako raatien paisuttaminen raatityöskentelyn tasoa?

Ainakin se muuttaa sitä. Aiemman mallin mukaisessa kolmijäsenisessä raadissa jokaisella jäsenellä on suuri vastuu näkemyksestään ja raadin yhteisistä valinnoista. Kuusijäsenisessä konklaavissa koettu ja todellinen vaikutusvalta pienenee. Trio laimenee lautakunnaksi.

Se voi olla omiaan vähentää vakavuutta, jolla raatilainen työhönsä suhtautuu. Mikä ei välttämättä ole lainkaan huono asia. Kahdesti Finlandia-raadissa olleena voin kertoa, että vastuu painaa, ja valintojen viime hetkillä silmäluomia painaa mutta uni ei tule.

Kuusijäsenisyys oletettavasti johtaa myös siihen, että raatilaiset eivät koe edes henkiseksi velvollisuudekseen perehtyä kaikkiin ehdokaskirjoihin.

Jos haluaisi käydä kohtuullisesti läpi kaikki raadille lähetettävät kirjat, aikaa kuluu niin paljon, ettei kokoaikaisessa palkkatyössä olevalla ole siihen aikaa eikä freelancerilla tai vapaalla taiteilijalla varaa.

Raatilaisten hankkiminen työlääseen ja niukasti kompensoituun pestiin onkin varmasti teettänyt työtä Kirjasäätiölle. Moninaisuutta korostavista lautakuntavalinnoistakin huomaa, että lukutaitoisten miesten hakeminen on ollut työlästä. Kolmen palkinnon yhteensä kahdeksastatoista suosituskirjajoukkovalitsijasta miehiä näkyisi nopeasti laskettuna olevan neljä.

Lukevia toimittajia on löytynyt pelkästään tietokirjallisuuden raatiin kolme ja raateihin yhteensä viisi. Jokaisessa raadissa on myös oma myymäläpäällikkönsä.

Raatien laajenemisesta voi seurata valintalistojen tasapäistymistä: erikoisimmilla teoksilla voi olla vaikeuksia päästä läpi. Toisaalta Kirjasäätiö nimenomaisesti haluaakin listoille ”kaikkien suomalaisten” kirjoja, ei mikiliukkosia tai jaakkoylijuonikkaita.

Fiksut raatilaiset kuitenkin osaavat valita parhaat kirjat. Listojen kaikinpuolisesta vääryydestä voidaan taas kiistellä marraskuussa.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoraati

emeritus ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula, puheenjohtaja

toimittaja Annika Hällsten

eläkkeellä oleva myymäläpäällikkö Anne Ikonen

suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Monja Kataja

laulaja, lauluntekijä Lydia Lehtola

käsikirjoittaja, teatterintekijä Akse Pettersson

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoraati

myymäläpäällikkö Aino Torttila, puheenjohtaja

visuaalisen journalismin tuottaja Tatu Blomqvist

kuvataiteilija Karoliina Hellberg

kuvittaja, lastenkirjailija Kristiina Louhi

äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Elsi Santala                    

sarjakuvapiirtäjä ja tietokirjailija Riina Tanskanen

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoraati

toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, puheenjohtaja

myymäläpäällikkö Christel Björkman

pohjoismainen ohjelmajohtaja Sini Harkki

Turun Sanomien kulttuurin ja lukemiston päällikkö Tuomo Karhu

pääekonomisti Tuuli Koivu

päätoimittaja Adile Sevimli