Finlandia-gaalan puhekavalkadi: Mistä kaikesta voikaan olla kiitollinen?
Kirjallisuuden Finlandia-palkintojen jakotilaisuus on nykyisellään melkoinen puhemaraton. Kun kolmen palkintokategorian diktaattoreiden ja voittajien puheiden päälle lyödään Suomen kirjasäätiön puheenjohtajan ja tiede- ja kulttuuriministerin puheet, määrä nousee kaikkiaan kahdeksaan puheeseen.
Kaikeksi onneksi puheiden kirjoittajat ovat ammattilaisia. Persoonalliset ja toisistaan niin sisällöltään kuin muodoltaan poikkeavat puheet vangitsevat niin tilaisuudessa koettuna kuin striimin äärellä kotona katsottuna.
Siinä missä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajasta päättänyt Sixten Korkman piti laajan puheenvuoron Suomen metsävarallisuuden käytöstä, lasten- ja nuortenkirjallisuuden kategorian diktaattori, muusikko Olavi Uusivirta aloitti omasta marssistaan lapsuudenkotinsa kirjahyllylle.
Lukemisen merkitystä tietenkin käsiteltiin tai ainakin sivuttiin useimmissa puheissa.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Marisha Rasi-Koskinen kontrasi hienossa puheessaan huolipuhetta, joka kohdistuu lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisen vähenemiseen.
Rasi-Koskinen korosti, että kirjallisuutta kirjoitetaan ja on kirjoitettava niille, jotka lukevat.
Ei siis pelkästään niille, jotka eivät lue.
Palkittujen puheenvuorot tapaavat Oscar-tyyliin päättyä kiitosten litaniaan. Kustannustoimittajat, apurahasäätiöt ja kustantamot saivat kiitoksensa.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti – voinee sanoa: odotetusti – Pajtim Statovcin Bolla. Statovci nousi kiitospuheessaan metatasolle: hän käsitteli puheessaan kiitollisuutta ja kiitollisuuden tunnetta.
Vitsin sijaan puhe herättää ajatuksia. Mistä kaikesta voikaan olla kiitollinen?
Sen ajatteleminen auttaa varmasti kestämään paremmin marraskuun harmauden.
Finlandia-ehdokkaat ja -palkitut ovat laadukkaan kirjallisuuden kavalkadi. Suomen kirjasäätiön hallituksen puheenjohtaja, WSOY:n kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson sanoi tilaisuuden avauspuheessa:
”Meidän on oltava valppaita, jotta onnistumme yhtä aikaa sekä yllättämään lukijat että vastaamaan heidän odotuksiinsa.”
Tuohon virkkeeseen tiivistyy paljon kaunokirjallisuuden kustantajan työstä.
Kun ympäristö on turvallinen, maailmankuvaa voi järkyttää.
Vuoden 2019 Finlandia-voittajat:
Lasten- ja nuortenkirjallisuus
Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli (WSOY)
Tietokirjallisuus
Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme (Like)
Kaunokirjallisuus
Pajtim Statovci: Bolla (Otava)
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen Bollan kustantanut Otava ja tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen teoksen Metsä meidän jälkeemme kustantanut Like kuuluvat samaan Otava-konserniin kuin Suomen Kuvalehteä kustantava Otavamedia. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen Auringon pimeän puolen kustantanut WSOY on kirjoittajan kaunokirjallisen tuotannon pääasiallinen kustantamo.