Entä kun tietokirjassa on epäluotettava kertoja?

Tietokirjan olemukseen kuuluu, että sen ajatellaan olevan totta.

Muistelmat ovat tietokirjallisuudessa oma kategoriansa. Jo lajityypin nimi kertoo, että kyse on kirjoittajan muistoista. Muistot voivat olla kertojalle tosia, vaikka ne eivät pitäisi yhtä muiden ihmisten samasta tapahtumasta muistamien seikkojen kanssa.

Kertoja voi muistaa väärin.

Muistelmien samoin kuin minä-esseiden kertoja tekee ratkaisuja myös tyylin ehdoilla. Tällöin minästä tapaa piirtyä siloiteltu, karrikoitu – joka tapauksessa tyylitelty. ”Totuus” ei ole nolla tai ykkönen.

On myös asioita, joita muistelija ei muista, mutta jotka tuntuvat kuuluvan hänen muistelmiinsa. Tällöin muistelmien kirjoittajan on verestettävä muistiaan kirjallisten lähteiden tai kanssaihmisten muistojen avulla.