Ensilukijat

Kun ryhdyin pitämään Kirjailijan päiväkirja -blogia toissa vuonna, tarkoitukseni oli kertoa selvästi enemmän työpäiväkirjamaisesti kirjailijantyöstäni. Arkuuttani olen kuitenkin päätynyt kirjoittamaan yleisemmin kirjallisuutta ja kirja-alaa käsittelevistä aiheista.

Ensimmäisen käsikirjoitusversion tekeminen on minulle vaikea ja tuskallinen vaihe. On olemassa jonkinlainen käsitys siitä, mitä on tekemässä, mutta teos kuitenkin muovautuu vain ja vasta sitä kirjoittaessa. Voi hyvin olla, että tuon vaiheen aikana huomaan, ettei valmistelemastani kirjasta ole kirjaksi.

Ensimmäisen käsikirjoitusversion valmistuminen muuttaa pelon toisenlaiseksi. Se merkitsee sitä, että jonkinlainen runko on kasassa, kirja tulee, mutta seuraavaksi täytyy päättää, mitä kirjasta tulee. Kun ensimmäinen versio on ollut ajatuksen toteuttamista, sen valmistuttua alkaa ajatuksen jalostaminen. Ensimmäisellä muokkauskierroksella käsikirjoitus kokee suuria muutoksia. Se syvenee ja muovautuu, painot vaihtuvat.

Ensimmäisen käsikirjoitusversion valmistuminen on se hetki, jolloin näytän tai käsikirjoitusta jollekin ulkopuoliselle, yleensä ensimmäisenä kustannustoimittajalle.

Minulla on apunani myös luottolukijoita, ateljeekriitikoita. Kaksi henkilöä on lukenut käsikirjoituksiani yli kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana ovat ennättäneet vaihtua kustantamot ja kustannustoimittajat. Olen keskustellut kahden pitkäaikaisen luottolukijani kanssa kirjallisuudesta ja estetiikasta enemmän kuin kenenkään muun. He tietävät pyrkimykseni ja ovat myös nähneet läheltä, kuinka käsikirjoitukseni muuttuvat eri työvaiheissa.

Kustannustoimittajan tai luottolukijan (enslukijoiden) pienet sanat saattavat muuttaa käsikirjoitusta merkittävästi. Ensilukijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa saan heidän kokemuksensa siitä, mikä kirja se on ja mitä siitä on tulossa. Ensilukijat siis paitsi kuvaavat myös kehittävät. Erityisen arvokkaita ovat näkemykselliset havainnot ja parannusehdotukset.

Näiden keskustelujen myötä käsitykseni siitä, mitä olen tekemässä, uudistuu. Ensilukijoiden näkemykset voivat tietenkin olla keskenään ristiriitaisia. Sillä ei ole merkitystä.

Parin viime viikon aikana olen saanut ensilukijoiden kommentteja ja käynyt heidän kanssaan keskusteluja romaanista, jonka on tarkoitus ilmestyä ensi syksynä. Käsitykseni kirjasta alkaa vahvistua, alan tietää, mitä olen eri tavoin tehnyt vuosikausia, aktiivisemmin toissa vuoden toukokuusta alkaen.

Seuraavaksi se täytyy kirjoittaa uudelleen.