Elokuvateatterilukija
Sunnuntaina vietetään maailmanhistorian toista lukurauhan päivää. Suomen kirjasäätiön julistaman lukurauhan ajatus on kiinnittää huomiota lukemiseen rauhoittumiseen.
Kun ensi sunnuntaina sattuu olemaan myös ystävänpäivä, tämänvuotisessa lukurauhan julistuksessa korostuu lukeminen ja ystävyys. Ehkä voisi lukea yhdessä ystävän kanssa tai ystävälle?
Omalta kohdaltani olen huomannut, että keskittyneen ja yhtäjaksoisen lukemisen aikoja on nykyisin paljon vähemmän kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten. Tähän tarttuu Lukurauhan lain kuudes pykälä.
”6§ Oman lukurauhan häiritseminen toissijaisilla toiminnoilla on ankarasti kielletty.”
Lukurauhattomuutta luo paitsi yleinen levottomuuteni myös alati piipittävä ja vilkkuva kännykkä. En kuitenkaan syytä tekniikkaa vaan itseäni. Osaan kyllä laittaa puhelimen äänettömälle lukiessani – ja nykyisin useimmiten myös töitä tehdessäni –, mutta siitä huolimatta huomaan tavan takaa tarkistavani saapunee meilit, Facebookin ja Twitterin.
Keskeytyksillä teen tietenkin hallaa vain itselleni ja omalle lukukokemukselleni. Kirjalle tekisi oikeutta, että sitä lukisi niin kuin elokuvaa katsotaan elokuvateatterissa: siihen keskittyen ja antautuen, muualle vilkuilematta.
Kirjan viimeisen sivun luettuaan huomaisi, että sylissä on koskematon irtokarkkipussi.
Lukurauhan laki
1§ Lukurauha koskee kaikenlaisia kirjoja ja kaikkia lukupaikkoja. 2§ Yhdessä lukeminen on sallittu. 3§ Yksin lukeminen on sallittu. 4§ Toisille lukeminen on sallittu. 5§ Toisen lukurauhan häiritseminen on kielletty. 6§ Oman lukurauhan häiritseminen toissijaisilla toiminnoilla on ankarasti kielletty.
Lähde: Suomen kirjasäätiö