Autofiktiivisyys ei tee romaanista hyvää

Buumi syntyy, kun kirjallisuustoimittaja lukee kaksi kirjaa, näkee niissä jotain yhteneväistä ja julistaa havaintonsa maailmalle.

Autofiktion suosiossa kyse ei kuitenkaan ole vain muutamasta teoksesta, ei yhdestä kirjasesongista eikä edes yhdestä markkina-alueesta. Lukijain eteen tarjotaan vasemmalta ja oikealta teoksia, joiden päähenkilö, usein minäkertoja, muistuttaa kovasti kirjailijaa itseään.

Mitenkään uutta ei ole, että romaania luetaan kirjailijaa vasten. Kirjailijana saa huomata, että lukijat tekevät toisinaan kovinkin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kirjailijan mielihaluista ja persoonasta jonkin tai joidenkin täysin keksittyjen romaanihenkilöiden perusteella.

Siihen lukijoilla on tietenkin oikeus, ja siihen kirjailijan on tyytyminen. Turha on kirjailijan inistä, ettei hänellä ole lemmikkihamsteria, vaikka jollakin romaanihenkilöllä on.