Antero Rokka: Väinö Linna oli komppanian likaisin mies

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun Tuntematon sotilas ilmestyi 65 vuotta sitten, oitis alkoi arvuuttelu siitä, oliko romaanin sotilailla esikuvat todellisuudessa. Väinö Linna vastasi, että hän oli ottanut piirteitä eri ihmisistä, yhdistellyt heitä, siirtänyt tapahtumia ja henkilöitä eri paikkaan teostaan.

Yksi oli kuitenkin selvä, ja samalla hän oli kaikkein kiinnostavin. Alikersantti Antero Rokka oli Viljam Pylkäs. Linna kertoi tämän Pylkkäälle kirjoittamassaan kirjeessä:

”Koska kerran olet kirjan lukenut, niin kyllä kai sinun täytyi kuvasi tuntea. Eipä sillä, jokainen vanhoista kavereista rintamalta ovat tunteneet sinut myöskin. –– Sinä olet Rokan esikuva. –– Tein tämän asian selväksi nyt, koska asian suhteen on ollut epätietoisuutta. Muuten jutellaan enemmän, kun tulen sinne kesäkuussa.”

 

Karjalankannaksella syntynyt ja sotien jälkeen vuokratilan Punkalaitumelta saanut Viljam Pylkäs oli aika velikulta.

Tuntemattoman sotilaan valtavassa imussa liukuhihnakirjailija Kaarlo Nuorvala ja jyväskyläläinen Kustannusliike Pohjola ehdottivat Pylkäälle elämäkerran laatimista, joten Pylkäs saneli tarinansa ääninauhalle ja antoi nauhat Nuorvalalle. Nuorvalan kirjoituskone tulitti kuullun perusteella romaanimaisen tarinan, joka ilmestyi heti vuonna 1955 nimelää Rokka – Kertomus konekiväärimiehen sodasta.

Nuorvalan Rokka-kirja on kertomus, joka ei väitäkään olevansa dokumentti tai totta.

”Muistikin saattaa osittain pettää ja tapahtumat siirtyä sekä ajassa että paikassa”, Pylkäs muistelee Nuorvalan muotoilemana heti teoksen toisessa virkkeessä.

 

Tuollaisen tunnustuksen jälkeen niin kirjan muisteleva kohde kuin dramaturgian ja viihdyttävien yksityiskohtien ammattilainen voivat jättää hyvästi kaikille pidäkkeille.

Rokka-kirjassa seikkailee sotilaita, joiden nimet ja hahmotkin ovat tuttuja Tuntemattomasta sotilaasta. On ryhmänjohtaja Lehto, innostuneena huoliaan nuoleskeleva Rahikainen, Viirilä, Määttä – ja Petroskoista löytyy Veera.

Sivulla 82 muistelija tutustuu ”Urjalasta päin” kotoisin olevaan ryhmänjohtajaan nimeltä Linnala, joka tuntuu olevan erikoinen.

”Komppanian likaisin mies, eikä näyttänyt olevan mihinkään tyytyväinen”, Pylkäs luonnehtii.

 

”Kouluttajana hän kuului olevan erinomaisen hyvä, mutta mikään innokas soturi hän ei ollut. Häneltä oli myös kaatunut enemmän miehiä kuin muilta, mutta en päässyt selville, mistä se johtui”, Pylkäs kertoo Linnalasta, tai alter ego -leikin hengessä Antero Rokka kertoo Väinö Linnasta.

Jonkin ajan kuluttua Rokka-kirjan Linnala marisee, kun Pylkkään porukka ei anna hänelle perunasoppaa.

Siinä missä Väinö Linna teki Pylkkäästä kuvia kumartelemattoman action-sankarin, romaanin keskeisimpiin henkilöihin kuuluvan Antero Rokan, Pylkkään ja Nuorvalan duo soi Linnallalle sivuroolin marisijana.

Jokkantii!