Annie Ernaux ja Anne Carson ovat vedonlyöjien ykkösveikkauksia Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta eikö olisi Aasian tai Afrikan vuoro?
Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistamisen aatto on se päivä, jona kirjallisuusihmiset etsivät vedonlyöntiyhtiöiden sivuilta kertoimia: kuka onkaan ennakkosuosikki maailman tunnetuimman kirjallisuuspalkinnon saajaksi?
Tänä vuonna vedonlyöjien listoja hallitsevat ranskalainen Annie Ernaux ja kanadalainen runoilija ja esseisti Anne Carson. Ernaux saa pienimmän kertoimen ainakin Bwin- ja Ladbrokers-vedonlyöntitoimistoilta, Carson Betssonilta.
Pienimpien kerrointen listojen kärkipaikoilla näkyvät myös muiden muassa romanialaisen Mircea Cărtărescun, veikkailujen kestomenestyjän Haruki Murakamin ja Suomessakin hyvin tunnetun Ljudmila Ulitskajan nimet.
Palkintoa tutkinut kirjallisuustieteen dosentti Sanna Nyqvist pitää Arnaux’ta varteenotettavana vaihtoehtona, vaikka eurooppalaisuus saattaakin heikentää kirjailijan asemaa, onhan viime vuosina palkinnon saanut varsin usein eurooppalaiskirjailija.
”[Arnaux’n vastikään suomennettu muistelmateos] Vuodet (Des années) tämän syksyn omia kirjasuosikkejani, ja olisin kovin iloinen, jos Lotta Toivanen saisi lisää käännettävää Ernaux’lta”, Nyqvist kirjoittaa Facebook-päivityksessään.
”En ihmettelisi, jos palkinto lähivuosina menisi Itä-Aasiaan, joka on tehnyt tuntuvia panostuksia kirjallisuuden Nobelin hankkimiseksi”, Nyqvist arvelee ja nostaa lobbarimaana esiin erityisesti Etelä-Korean.
”Afrikan asemia nostaa Nobel-komitean Afrikka-ekspertti Per Wästberg, 87 vuotta, joka ehkä haluaisi vielä elinaikanaan nähdä uuden afrikkalaisnobelistin. Veikkausten kärkeen on noussut mosambikilainen runoilija ja prosaisti Mia Couto (nimestään huolimatta mies), jota on suomeksi julkaissut Like parikymmentä vuotta sitten. Ngugi Wa Thiong’o (syntynyt 1938) alkaa olla siinä iässä, että nyt tai ei koskaan.”
Etelä-Amerikasta saattaa Nyqvistin arvion mukaan nousta suomalaisittain tuttu voittaja: Siltalan viime vuosina suomeksi julkaisema César Aira on aiempina vuosina esiintynyt spekulaatioiden kärjessä.
”Suomalaisittain kiinnostava voittaja olisi niin ikään spekulaatioiden kärjessä keikkuva norjalainen Jon Fosse. Fosse olisi ensimmäinen pohjoismainen voittaja sitten Laxnessin vuonna 1955″, muistuttaa Nyqvist, joka kieltäytyy laskemasta mukaan niitä lukuisia palkintoja, jotka Ruotsin Akatemia on antanut ruotsalaisille.
Vedonlyöntikertoimien tiirailulla ei ole juuri sen enempää arvoa kuin että niiden kautta saa lisää virikettä kahvipöytäspekulaatioihin. Vedonvälittäjät pitävät viihde- ja kulttuurikohteita listoillaan lähinnä saadakseen mainintoja mediassa – niin kuin tässä blogissa.
”Käytännössä mikään vedonvälittäjä ei kuitenkaan ota niihin kuin aivan pieniä, muutaman kympin panoksia. Ymmärrettävästikin, sillä raatien ratkaisemissa arvostelulajeissa on aina vaara, että joku käyttäisi hyväkseen sisäpiiri-informaatiota tai arvostellessaan auttaisi kotiinpäinvedolla jo kokemiaan veikkauksia”, kommentoi vedonlyöntiä pitkään harjoittanut ja seurannut peliasiantuntija Jorma Vuoksenmaa.
Vuoksenmaan mukaan viihdevetomarkkinoista Eurovision laulukilpailut ovat poikkeus.
”Niihin pelataan kelvollinen vaihto, ja jotkut vedonvälittäjät ottavat näihin jo kohtalaisen kokoisia panoksia.”
Vuoksenmaa muistuttaa, että yleensä vetoja on pyrittävä lyömään median näkemyksiä ja yleistä mielipidettä vastaan, mutta kulttuuri- ja viihdekohteissa tilanne on päinvastainen.
”Näissä vedonlyöntikohteen tuloksen ratkaisevat ihmiset – pieni tai iso osa populaatiota, jonka lyömien pelipanosten jakauma korreloi enemmän tai vähemmän äänestettävään lopputulokseen”, hän avaa vedonlyöntiammattilaisen ajattelulogiikkaa.