Akateemisen tuho

Tuskin minkään muun myymälän interiööri ja kalusteratkaisut ovat aiheuttaneet Suomessa niin paljon julkista keskustelua kuin Akateemisen kirjakaupan Helsingin Pohjois-Esplanadilla sijaitsevan liikkeen.

Syyt ovat ilmeiset. Ensinnäkin myymälä on kieltämättä komea. Kirjapalatsia hienompaa kirjakauppaa saa etsiä Pohjoismaista – turhaan. Lähin Akateemisen mitat ylittävä kirjakauppa taitaa löytyä Berliinin Friedrichstrasselta.

Akateemisen lippulaivamyymälä sitoo itseensä kulttuuriarvoja. Se symboloi suomalaista lukemiskulttuuria. Osin se varmasti täyttää myös helsinkiläisten kaipuuta keskellä kaupunkia sijaitsevaa kirjastoa kohtaan.

Lisäksi myymälän on suunnitellut Alvar Aalto ja sitä pidetään kansallisena arkkitehtuuri-ikonina. Aallon nimi herättää kunnioitusta. Kun vuosi sitten haastattelin Akateemisessa tanskalaiskirjailijaa Peter Høegiä, hänen arkkitehtiseuralaisensa halusi haastattelun jälkeen istahtaa Aallon nimeä kantavaan kahvilaan.

On harvinaista, että kaupallinen toimija saa luotua kauppatilan, johon kohdistuu niin suuria intohimoja. Se on osoitus paitsi taitavasta markkinoinnista myös sellaisista kestävistä ratkaisuista, joilla on lisätty brändipääomaa kaupallisen tehokkuuden kustannuksella, asetettu pitkän aikavälin kehitys päiväkohtaisen myynnin maksimoimisen edelle. Esimerkiksi valtavan tyhjän tilan pitäminen Helsingin keskustassa ei ole millään mittarilla järkevää tilankäyttöä.