Äänikirja tuo kirja-alalle uutta rahaa
Urheilua ja musiikkia – ei pelkästään. Uusi ilmiö on liikunnan ja kirjallisuuden liitto.
Tämä käy ilmi paitsi juttelemalla tuttujen kanssa myös Bookbeatin tekemästä kyselytutkimuksesta. Äänikirjapalvelun kyselyyn vastanneista suomalaisista peräti 63 prosenttia kertoi kuuntelevansa äänikirjoja lenkkeillessä ja liikunnan parissa.
1122 henkilöä tavoittanut kyselytutkimus ylipäätään vahvistaa sen, että äänikirjojen kulutus on pääosin uutta kirjojen kulutusta: äänikirjoja kuunnellaan tilanteissa, joissa fyysisen kirjan lukeminen olisi mahdotonta tai ainakin vaikeaa.
Käytännössä yhtä suosittua kuin äänikirjojen kuunteleminen lenkkeilyn tai liikunnan parissa on kirjojen kuuntelu kotitöitä tehdessä.
Kun kädet on sidottu tiskiharjaan tai pesurättiin tai huomio kiinnittynyt vaatteiden viikkaamiseen, fyysisen kirjan tai e-kirjan selaileminen on mahdotonta.
Seuraavaksi yleisimpiä äänikirjan kuunteluhetkiä ovat liikkuminen julkisella liikenteellä (58 prosenttia) ja autoilu (53 prosenttia).
Tiedot ovat kirja-alalle ilahduttavia. Äänikirjojen kuuntelemiseen käytettävä aika ei ole pois kirjojen lukemisesta. Siten äänikirjat lisäävät kirjojen käyttöä ja äänikirjapalvelut tuovat lisää euroja kirja-alalle: jakelijoille, kustantajille ja kirjailijoille.
Äänikirjoja myydään käytännössä kahdella tavalla, kertaostoksina tai kuukausimaksullisina palveluina. Yksittäisiä äänikirjoja myyvät esimerkiksi Elisa Kirja ja jotkin verkkokirjakaupat kuten Suomessa Adlibris. Kuukausimaksullisia palveluita Suomessa ovat Bookbeat ja Storytel.
Kuukausimaksupalveluissa asiakas maksaa tietyn euromäärän kuukaudessa ja saa kuunnella tai lukea palvelun valikoimasta kirjoja niin paljon kuin haluaa. Toimintamalli on tuttu esimerkiksi musiikin puolella Spotifystä ja audiovisuaalisen viihteen puolella Netflixistä.
Tällä hetkellä sekä Bookbeatin että Storytelin kuukausihinta on hieman alle 17 euroa kuukaudessa. Koska palveluiden arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, yksi asiakas tuottaa kuukaudessa 13,70 euron liikevaihdon. Vuodessa kuluttajan maksamasta paristasadasta eurosta lohkeaa 160 euroa kirja-alalle ja vajaat 40 euroa yhteiskunnalle arvonlisäveroina.
Jotta fyysisten kirjojen kauppa saisi kerättyä 160 euron liikevaihdon, asiakkaan tulisi ostaa reilut kuusi uutuuskirjaa. Kirja-alan usko, toivo mutta myös realistinen oletus on, että audiopalveluasiakkuus ei vähennä kirjaostoja läheskään niin merkittävästi.
Audiopalveluiden lisääntyminen ei vaikuttane niin paljon kovakantisten kirjojen kuin pokkareiden kysyntään. Pokkareita 160 euron liikevaihdon saamiseen pitäisikin myydä jo parikymmentä vuodessa.