Alv-korotuksen seuraus: verottaja saisi kirjasta enemmän kuin kirjailija

Hallitusohjelman mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus on nostamassa muun muassa kirjojen arvonlisäveroa nykyisestä kymmenestä prosentista 14 prosenttiin. Vero nousisi siis 40 prosenttia.

Tämä johtaa siihen, että valtio saa myydystä kirjasta usein enemmän kuin sen kirjoittanut kirjailija.

Jos uusi kovakantinen kirja maksaa kirjakaupassa 33,00 euroa, nykyisin hinnasta on arvonlisäveroa tasan kolme euroa ja kirjan veroton hinta on 30,00 euroa.

Jos arvonlisävero olisi neljätoista prosenttia ja kirja edelleen myytäisiin kaupassa kuluttajalle 33 eurolla, arvonlisäveron osuus nousisi 4,05 euroon ja veroton hinta olisi 28,95 euroa.

Toki kirjakauppa voi siirtää kohoavan arvonlisäveron suoraan hintaan. Jos kirjan veroton hinta olisi edelleen 30,00 euroa, 14 prosentin arvonlisäverolla kuluttajan maksama hinta nousisi 1,20 eurolla 34,20 euroon.

Samaan aikaan kuluttajien käytettävissä olevat rahat muutenkin vähenevät välttämättömyyshyödykkeiden hintojen noustessa, mikä voi vähentää kirjoihin käytettävissä olevaa rahaa.

Kirjailijan kovakantisesta uutuuskirjasta saama hinta liikkuu usein kolmen ja neljän euron välillä. Hinta määräytyy pääsääntöisesti kustantamon kirjasta saaman myyntitulon ja kirjailijan ja kustantamon välisen kustannussopimuksen mukaisesti.

33,00 euroa kuluttajalle maksavan kirjan kustantamo on saattanut saada myytyä kirjakaupalle 18,00 eurolla. Jos kirjailija saa vaikkapa 20 prosenttia tuosta kustantamon nettomyyntitulosta, kirjailijan osuus on 0,2 x 18,00 = 3,60 euroa.

Näin arvonlisäveron nostaminen saattaa johtaa siihen – ja johtaneekin usein – että verottaja saa myydystä kirjasta enemmän kuin sen kirjoittanut kirjailija.

Kirjailijajärjestöjen Palkkioselvitysten perusteella kirjailijoiden äänikirjoista saamat prosentit tapaavat olla matalampia kuin painettujen kirjojen tekijänpalkkioprosentit. Yleistyvässä kirjaformaatissa verottaja on siten suhteellisesti vielä vahvempi suhteessa kirjan tekijään kuin painetussa.

Äänikirjojan arvonlisävero laskettiin vuonna 2019 yleisestä arvonlisäverokannasta nykyiseen kymmeneen prosenttiin vuonna 2019.

Kirjallisuuslehti Parnasson kahdeksan vuotta sitten tekemässä kyselyssä silloiset eduskuntapuolueet olivat yksimielisiä siitä, että kirjojen arvonlisäveroa ei tulisi nostaa silloisesta ja yhä voimassa olevasta kymmenestä prosentista.

Kirjoittaja on kirjailija ja Parnasson vastaava tuottaja. Suomen Kuvalehteä kustantava Otavamedia kuuluu samaan Otava-konserniin kuin kirjankustantamo Otava ja Suomalainen kirjakauppa, joiden liiketoimintaan kirjojen arvonlisävero vaikuttaa.

Päivitetty 16.6.2023 klo 17.12: Lisätty linkki hallitusohjelmaan ja poistettu viittaus hallitusohjelmasta tihkuneisiin tietoihin.