Kirjallisuuden digimyynti laski tilastosta toiseen – digisiirtymää ei silti ole peruttu
Viime vuonna suomalaiset kustantamot myivät yleistä kirjallisuutta 164,2 miljoonalla eurolla. Siitä 101,3 miljoonaa euroa eli 62 prosenttia tuli painetuista kirjoista, 62,9 miljoonaa eli 38 prosenttia sähköisistä julkaisuista eli e- ja äänikirjoista.
Kaunokirjallisuudessa, joka tilastoissa tarkoittaa aikuisten kaunokirjallisuutta, painettujen kirjojen osuus myynnistä saaduista euroista oli 54 prosenttia ja digikirjojen osuus 46 prosenttia. Luvut ovat siten lähempänä toisiaan kuin kyllä- ja ei-äänten jakauma Suomen EU-kansanäänestyksessä.
Luvut perustuvat Suomen kustannusyhdistyksen vuositilastoon, jonka tiedot on kerätty kaikilta yhdistyksen jäsenkustantamoilta.
Vuoden alussa kustannusyhdistys julkisti suurimpien jäsentensä tietoihin ja logistiikkayrityksiltä kerättyihin tietoihin perustuvat tilastot, joita aiemmin kutsuttiin pikatilastoiksi, nykyisin neljännesvuositilastoiksi. Tilastojen keskeinen ero on siinä, että neljännesvuositilastossa ei ole mukana oppimateriaaleja.
Neljännesvuositilastojen mukaan painettujen kirjojen ja digikirjojen myyntijakauma yleisen kirjallisuuden kokonaismyynnistä oli 58 (painetut) vastaan 42 (digi) ja kaunokirjallisuuden osalta 52 prosenttia (painetut) vastaan 48 prosenttia (digi). Neljännesvuositilastojen mukaan digisiirtymä olisi edennyt pidemmälle kuin uuden, tarkemman vuositilastojen perusteella.
Kaunokirjallisuuden osalta vuosi- ja neljännesvuositilastot ovat varmimmin keskenään vertailukelpoisia eurojen osalta, mutta silti ne eivät ole vertailukelpoisia.
Neljännesvuositilastojen mukaan kaunokirjallisuuden digimyynti oli viime vuonna 23,2 miljoonaa, kun vuositilastojen mukaan se oli vain 22,6 miljoonaa euroa, vaikka vuositilaston tiedot ovat kattavammat ja kokonaisluvut suuremmat kuin neljännesvuositilastoissa.
Vaikka kaunokirjallisuuden digimyyntimäärästä on aiemmin kerrottu ilmeisesti liian korkeita lukemia, ei se tarkoita, että digisiirtymä olisi peruttu tai olennaisesti hiipumassa.
Kustannusyhdistys hehkuttaa vuositilastojen ilmestymisestä kertovassa tiedotteessa, että suomalaiset kustantajat ylsivät parhaaseen myyntiinsä sitten vuoden 2008.
Tältä tosiaan äkkivilkaisulla vaikuttaa: kirjojen kokonaismyynti, johon sisältyvät myös oppimateriaalit, oli viime vuonna 276 miljoonaa euroa. Edellisen kerran kirjamyynnin kokonaisluku on ollut yhdistyksen mukaan näin suurta finanssikriisin vuonna 2008.
Eurojen tarkasteleminen johtaa kuitenkin harhaan, sillä silloin jää huomiotta rahan käyttöarvon muutos eli inflaatio.
Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 276 miljoonaa vuoden 2008 euroa vastaa käyttöarvoltaan 322 miljoonaa vuoden 2021 euroa. Toisin sanottuna 276 miljoonaa viime vuoden euroa on vain 86 prosenttia siitä, mitä samalla rahalla sai vuonna 2008.