Helmikuun lukijan Frank Martelan vaikea valinta: lähtisikö paratiisisaarelle mukaan David Foster Wallace, Immanuel Kant vai kootut Asterixit?
Filosofi Frank Martela on käsitellyt niin tutkimuksessaan kuin yleistajuisissa tietokirjoissaan elämän suuria kysymyksiä. Kaksi vuotta sitten ilmestyneen kirjan nimikin on häpeilemättömästi Elämän tarkoitus.
Martelan kirjojen oikeuksia edustavan Elina Ahlbäck Literary Agencyn mukaan kirjan käännösoikeudet on myyty 26 kielialueelle. Se on erittäin poikkeuksellinen määrä suomalaiselle kirjalle.
Kirjojen parissa viihtyvä Martela on helmikuun lukija.
Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?
”Viimeisin lukemani romaani oli Kjell Westön Tritonius, joka käsittelee kauniilla tavalla vanhenemista ja aikuisten välistä ystävyyttä. Etenkin Westön sukupolviromaanit ovat tempaisseet aina mukaansa. Muistan edelleen, millä tuolilla istuin, kun lukiolaisena luin Drakarna över Helsingfors -teoksen viimeiset 150 sivua yhdellä kertaa, kun kirjaa ei voinut päästää käsistään. Hänen teoksensa ovat myös tarjonneet tavan ylläpitää ruotsin kielen ymmärrystä.”
”Parasta aikaa luen Laura Saven Paljain jaloin -kirjaa, joka on omakohtainen kuvaus nuoren naisen taistelusta parantumatonta syöpää vastaan. Sen lukeminen on niin rankkaa, että se ei onnistu läheskään joka päivä.”
”Tietokirjapuolella luen parhaillaan Anton Montin ’Ndrangheta-kirjaa, joka kertoo Calabrian alueen mafian noususta maailman kokaiinikaupan avaintekijäksi, sekä Juhani Mattilan Uupumuksesta takaisin elämään -kirjaa, joka pyrkii ymmärtämään työuupumuksen syvempiä syitä ja vastalääkkeitä sille. Molemmat teokset ovat varsin kiinnostavia ja sijaitsevat siinä miellyttävässä välitilassa, että luen niitä puoliksi työhön liittyvistä syistä – ne tarjoavat ymmärrystä itseäni kiinnostavista tutkimusteemoista – puoliksi ihan vain yleisestä halusta ymmärtää ihmiselämän eri ilmiöitä.”
Luetko enemmän tieto- vai kaunokirjallisuutta?
”Tutkijana tieteellisten artikkeleiden ja tietokirjojen lukeminen on jokapäiväistä ja jättää valitettavasti kaunokirjallisuudelle hyvin vähän ylimääräistä aikaa. Iltaisinkin tulee lähinnä luettua tieteellistä tekstiä. Pyrin paikkaamaan tilannetta lomilla – luen kesälomalla varmaankin ainakin puolet koko vuoden kaunokirjallisuuskiintiöstä.”
Kuunteletko äänikirjoja?
”En ole koskaan kuunnellut yhtäkään äänikirjaa. Tekisi mieli sanoa: ’enkä kuuntele’, mutta Esa Saarinen sai minut vakuuttuneeksi siitä, että Kalevalan kaltaiselle, alun perin suulliseksi tarkoitetulle sanateokselle, kuuntelu voisi olla juuri oikea media.”
”Tietokirjallisuuden kohdalla mahdollisuus alleviivata ja hyppiä epärelevanttien kohtien ylitse on keskeistä, kaunokirjallisuuden puolella nautin ihan vain siitä tekstin tarjoamasta uppoutumisen mahdollisuudesta. Kun olen tilanteissa, joissa äänikirjoja voisi kuunnella, kuuntelen joko musiikkia tai tieteellisiä esitelmiä.”
Mitä olet viimeksi oppinut kirjasta?
”Aika paljon kaiken, mitä olen elämästä oppinut, olen oppinut kirjoista. Olisin varmasti hyvin erilainen ihminen ilman kaikkia niitä kirjoja, joita olen lukenut ja jotka ovat vaikuttaneet ajatteluuni ja elämänkatsomukseeni.”
”Yksi isoimman vaikutuksen viime aikoina tehnyt kirja oli Richard Wranghamin The Goodness Paradox. Primatologi Wrangham vertaa ihmistä lähisukulaisiimme simpansseihin, bonoboihin ja gorilloihin ja pyrkii osoittamaan, että olemme toisaalta huomattavasti parempia hillitsemään aggressioitamme, toisaalta huomattavan paljon kykeneväisempiä laskennalliseen väkivaltaan.”
”Yhteistyökykymme mahdollisti dominoivien, aggressiivisten yksilöiden eliminoinnin joukkovoimalla – näin evolutiivisesti kesytimme itse itsemme. Valitettavasti samalla kykymme laskennalliseen väkivaltaan kasvoi. Tämä selittää miksi lajina olemme toisaalta rauhallisia ja impulsiivista väkivaltaa kaihtavia, toisaalta kykeneviä joukkomurhiin. Muutti ymmärrystäni ihmisen moraalisista kyvyistä ja niiden evolutiivisesta taustasta.”
Jos saisit antaa yhden kirjan 18-vuotiaalle itsellesi, minkä kirjan antaisit ja mitä sanoisit sen ojentaessasi?
”Luc Ferryn Opi elämään – filosofinen käsikirja on kirja, jota olen antanut eri tahoille lahjaksi elämän taitekohdissa, kuten ylioppilasjuhlissa tai valmistujaisissa. Kirja esittelee erilaisia tapoja asennoitua olemassaoloon – eli antaa vaihtoehtoja sen suhteen miten tähän ainutlaatuiseen elämään kannattaisi suhtautua ja minkälaisia elämänvalintoja kannattaa tehdä. Se voisi auttaa nuorta minää vapautumaan ”yhden oikean elämäntavan” kahleista ja elämään enemmän omannäköistä elämää.”
”Eli kun oman kirjan antaminen voisi aiheuttaa kaikenlaisia haastavia aikaparadokseja, niin antaisin varmaankin Ferryn kirjan saatesanoilla ’elämän elämiselle ei ole mitään valmista mallia, mutta tässä muutamia relevantteja vaihtoehtoisia ohjenuoria’.”
Jos lähtisit lomalle paratiisisaarelle ja matkalaukkuun mahtuisi vain yksi kirja, minkä ottaisit?
”Tuollainen tilanne mahdollistaisi jonkun erityisen haastavan kirjan lukemisen, johon ei arjessa ole kykyä uppoutua. Pidemmät lomareissut pitkine juna- tai bussimatkoineen ovat tarjonneet itselleni tilan lukea niin Proustia, Joycea kuin Heideggeriakin. Tässä mielessä ensimmäiseksi tulee mieleen David Foster Wallacen Infinite Jest, jonka lukeminen ei arjessa onnistuisi. Tai sitten joku filosofian klassikko, ehkä siellä olisi hyvä paikka lähilukea Immanuel Kantin Käytännöllisen järjen kritiikki. Tai sitten vain rentoutuisi ja ottaisi mukaan niteen, johon on koottu kaikki Uderzo–Goscinny-tiimin Asterix-sarjakuvat, ja lukisin niitä yhä uudestaan.”
Mitä sinulla itselläsi on parhaillaan työn alla?
”Edellinen kirjani, Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä, julkaistiin keväällä 2020. Nyt minulla on näkemys seuraavasta tietokirjastani, ja tämän kevään tavoitteena olisi edetä tämän uuden kirjan kanssa ja tunnustella kansainvälisten kustantajien kiinnostusta siihen. Tarkempaa aihetta en vielä paljasta, mutta se tulee jatkamaan samoja merkityksellisyyden ja sisäisen motivaation teemoja, joita akateeminen tutkimukseni ja aikaisemmatkin kirjani ovat käsitelleet.”